Ryhmäpuheenvuoro 11.11.2019

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja yleisö,

Valmistautuessani tähän puheenvuoroon kaivoin esiin melko tasan vuosi sitten kirjottamani puheen – silloin tilanne oli talouden puolesta huolestuttava, ja talouden tasapainottamiseksi päädyttiin mm. veron korotukseen ja Korkeakankaan laskettelurinteen ylläpidon lopettamiseen. Vuosi on menty eteenpäin, ja nyt vuorossa on jälleen tiukka tilanne – talous ei ole parantunut, ja tulevana vuonna tästä syystä ollaan ottamassa lisää velkaa. Valkeakoski ei ole vaikeassa tilanteessa suinkaan yksin – haasteelliset talousnäkymät koskettavat lukemattomia kuntia ja kaupunkeja koko Suomessa. Meille haasteena ovat myös epäsuotuisa väestömäärän kehitys sekä ikääntyvä väestö, Valkeakosken sijainti ja etäisyys pääväylille. Uhkakuvia on helppo maalailla ja ongelmia löytää, vaikeampi on sitten niitä ratkaista tai kehittää uutta – mutta tätä meidän juuri tulisi näissä tilanteissa tehdä.

Tiukassa taloustilanteessa palveluista leikkaaminen on helppoa ja tuntuu järkevältä. Leikkaaminen ei kuitenkaan synnytä mitään uutta, vaan useimmiten se on jopa huonoa taloushallintaa. Se lisää usein kulurakennetta muualla, eikä luo kasvumahdollisuuksia. Kaupungin taloutta pitää uskaltaa ajatella viiden tai jopa kymmenen vuoden päähän. Tehdä investointeja, joista uskomme esimerkiksi uusien kirjaston tilojen Torikeskuksessa ja uuden Roukon yhtenäiskoulun olevan juuri sitä mitä Valkeakoski tarvitsee. Sen sijaan meitä arveluttaa miten tuleva palloiluhalli nykysuunnitelmalla ilman monipuolisia liikuntamahdollisuuksia myös talvella, sekä korkeakankaan ja pikaluisteluradan sulkeminen toteuttavat ajatusta liikkuvasta ja liikunnallisesta Valkeakoskesta.

Jo viime vuonna puhuin kaupunkivisiosta, sekä päätöksenteon uudistamisesta ja kaupunkilaisten osallistamisesta päätöksentekoon, myös budjetin osalta. Kaikki nämä huomiot ovat edelleen ajankohtaisia – kenties jopa enemmän kuin ennen.

Ankeat talousnäkymät, nuorten pahoinvointi ja huostaanottojen määrä, erikoissairaanhoidon isot menot –tottakai näihin on pakko reagoida. Tuomalla päätökset sekä niiden perusteet ja päätöksiin osallistumisen entistä lähemmäs kaupunkilaisia, saadaan kaupunkilaisia paremmin palvelevia ratkaisuja ja annetaan mahdollisuus synnyttää uusia ajatuksia, toimintamalleja ja käytäntöjä. Näillä voidaan tulevaisuudessa saada myös säästöjä ja tehokkaampaa toimintaa. Ruohonjuuritasolla tiedetään usein kaikista parhaiten mikä toimii ja mikä ei – siksi on tärkeää pitää se korva maassa ja kuunnella – etenkin silloin kun taloudessa ei ole varaa heittää rahaa hukkaan.

Silloin kun talous jarruttaa, tarvitaan näkemystä ja visioita. Mikä siis on Valkeakosken kaupunkivisio? Strategiassa mainitaan että ”kasvava Valkeakosken kaupunki on hyvinvoiva yhteisö”. Kaavoituksessa haetaan lisää asuntoja ja tiheämpää asutusta. Meillä on tahto ja toive kasvaa, mutta se ei tule tekemättä. Etenkin haasteellisissa talous- ja kasvunäkymissä pienen kaupungin – kuten Valkeakosken – tulisi rohkeasti ottaa uudenlainen rooli paikallistalouden ja hyvinvointikaupungin kehittäjänä. Meidän vetovoimamme ja pitovoimamme voi olla dynaaminen, toimiva ja osallistava talousmalli, jossa kaupunkilaiset pääsevät helposti, nopeasti ja tehokkaasti vaikuttamaan lähiympäristöönsä. Keskusta-alueen liiketilat voivat avautua uudenlaiselle yrittäjyydelle, kun kilpailutuksen osaamista laajennetaan ja lähdetään arvioimaan kaupungin hankintoja ja päätöksiä paikallistalouden näkökulmasta ja lähidemokratian keinoin. On aidosti ja rohkeasti luotava ja opeteltava uutta, jotta voidaan erottua joukosta ja menestyä kuntien kilpailussa.

Koska me tunnumme rakastavan ämpäreitä, käy kenties tämä vertaus kuvaamaan tilannetta: Kuvitellaanpa meidän paikallistaloutemme ämpäriksi, joka vuotaa kuin seula. Ämpäriin tuleva vesi on rahavirrat alueelle, esim. meidän verovaroin kustannetut palvelumme. Reiät ämpärin kyljissä ovat rahavirtoja alueelta pois – ulkomaisille yhtiöille tai vaikkapa suurille ketjuille ostopalveluiden muodossa. Vertauskuva ei ole omani, vaan Lontoolaisen New Economics Foundationin esitys sellaisesta aluetaloudesta, joka on valtaosaltaan riippuvainen ulkopuolisista palvelun- ja tavarantuottajista. Vuotavassa paikallistaloudessa alueella käytetyt eurot kulkeutuvat suurten ketjujen katteisiin, eivätkä paikallisten yrittäjien tuloksi, joilla nämä yrittäjät voisivat työllistää lisää ihmisiä tai ostaa tuotteita naapurin yrittäjiltä ja käynnistää siten pienillä summilla suuria alueellisia kerrannaisvaikutuksia.

Meillä on vuodesta 2017 alkaen ollut hankintalaki, joka mahdollistaisi esim. hankintojen jakamisen. Yksistään jo tämä omalta osaltaan parantaisi PK-yritysten mahdollisuutta osalllistua kaupungin kilpailutuksiin. Paikallistalouden edistäminen tulee ottaa kiinteäksi ja konkreettiseksi osaksi meidän päätöksentekoamme ja kaupunkimme strategiaa – vain siten me voimme varmistaa, että kaupunkiin satsaamamme eurot myös tuottavat hyvinvointia alueellamme.

Hankintalain hyödyntäminen ja kilpailutuksen osaamisen parantaminen tarjoaisi meille myös keinoja varmistaa ostopalvelujen laadukkuus ja palveluntuotannon reiluus. Hoivapalveluissa tämä on tulevaisuudessa entistä tärkeämpää.

Nuorisotyöllisyyttä ja nuorten osallistumista yhteiskuntaan voitaisiin myös tarkastella uudella tapaa – mitä jos annettaisiin nuorille itselleen mahdollisuus budjetoida ja päättää toimenpiteistä, joilla nuoria työllistetään ja aktivoidaan? Nuorten 15-18 -vuotiaiden osallistamista päätöksentekoon ja budjetin käyttöön on kokeiltu menestyksekkäästi ulkomailla. Me voisimme olla tässä edelläkävijöitä.

Mikä on sitten meidän päättäjien, virkamiesten ja luottamushenkilöiden rooli? Meidän tulee pitää huolta visiosta – meidän tulee mahdollistaa ja kannustaa. Meidän pitäisi kaikessa toiminnassamme muistaa, että me olemme täällä vain ja ainoastaan tätä kaupunkia ja sen asukkaita varten – tehdäksemme Valkeakoskesta sen menestystarinan, jonka se ansaitsee: varmistaaksemme että jokaisella kaupunkilaisella on mahdollisuus hyvään elämään, turvataksemme jokaiselle yritykselle sen tarvitsemat toimintaedellytykset niissä puitteissa, kun me vain voimme.

Puheenjohtaja ja valtuutetut sekä yleisö,
ilmastonmuutos ei odota. Luonto ei odota, ja ihmiskunnan tulevaisuus ei odota. Kaupunkimme vetovoiman ja tulevaisuuden ensisijainen varmistaja on se, että me huolehdimme omalta osaltamme ilmastonmuutoksen hillitsemisestä. Hinku on hyvä alku, mutta paljon tekoja tarvitaan, jotta hiilineutraaliudesta tehdään totta. Ilmastovaikutusten arvionti tulisikin ottaa mahdollisuuksien mukaan osaksi päätösprosesseja kaikessa päätöksenteossa. Tampereen kaupunki on jo kehittänyt sähköistä työkalua tämän arvioinnin toteuttamiseen – yhteistyö Tampereen kanssa antaisi meille mahdollisuuden olla edelläkävijä Pirkanmaalla hiilineutraaliuteen pyrkimisessä.

Meidän tulee kantaa oma osamme myös luonnon monimuotoisuuden varjelussa. Ilman monimuotoista luontoa ja elinvoimaista eläimistöä meillä ei ole mitään. Toivon sydämestäni, että ensikaudella pääsemme turvaamaan meidän korvaamattomia luontoalueitamme niin kaupungin puistoalueiden kuin uusien luonnonsuojelualueiden muodossa. Yhteiset vehreät ja elinvoimaiset virkistysalueet tuovat hyvinvointia myös ihmisille – metsässä ja luonnossa liikkuminen on yksi tehokas keino vähentää stressiä ja madaltaa verenpainetta. Norjassa lääkärit voivat määrätä luonnossa liikkumista ihmisten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Meidän on pidettävä huoli siitä, että kaupunkilaisilla on myös tulevaisuudessa ympärillään puhdasta, elinvoimaista ja monimuotoista luontoa

Valtuusto 18.3.2019


Kuntalaisaloitteiden osalta saatiiin katsottavaksi luettelo vuonna 2018 tehdyistä aloitteista.
Saimme myös nähtäväksi 1.1.2019 avoinna olevista valtuustoaloitteista.

Valtuustoaloite: Nieminen Teuvo ym.: Kauppilanmäen rannan venelaiturin rakentaminen: Kaupunginhallituksen vastaus oli myötämielinen ja asiaa selvitetään.

Valtuustoaloite: Muukkonen Kai ym.: Puhtaamman sisäilman puolesta: Kaupunginhallituksen vastauksesta selviää, että ilmanpuhdistuslaitteet ovat tutkimusten mukaan tehokkaampia kuin viherseinät, joten jatkossa edelleen ne ovat ensisijainen keino parantaa huoneilmaa. Kai Muukkonen kommentoi että aloite tarkoitti ensisijaisesti uudiskohteita.

Valtuustoaloite: Nieminen Teuvo ym.: Haja-asutusalueiden eriarvoiset taksat: Kaupunginhallituksen selvityksestä ilmenee että hinnoittelu on ohjeistuksen ja säännösten mukaista.

Valtuustokysymys: Hölttä Minna ym: Kuinka Valkeakosken kaupunki varmistaa jatkossa terveydenhoitajien ja nuoriso-ohjaajien riittävät resurssit tarjota nuorille kondomeja: Kaupunginhallituksen vastaus sisälsi vastauksen vain terveydenhoitajien osalta, vaikka kysymyksessä erikseen toivottiin asian selvittämistä myös nuoriso-ohjaajien osalta.
Itse nostin esiin vastauksen puutteellisuuden nuoriso-ohjauksen osalta. Nuorisvaltuusto esitti myös toivomuksen siitä, että kondomeja todella olisi saatavilla, sillä näin ei ole lainkaan aina ollut.

Talousarviomuutos 2019: 1. muutos koskee Kari-paviljongin kunnostusta ja sille myönnettyä rahoitusta. Hankkeeseen myönnettiin tukea 742 000 euroa.

Purkukohteiden määritys 2019. Puretaan 2019 seuraavat kiinteistöt: Pienkerrostalo Rossintie 20, Pienkerrostalo Valkeakoskenkatu 18, Pienkerrostalo Roineenkatu 5, Pienkerrostalo Roineenkatu 6 ja puistotoimiston vanhat rakennukset Kariniityntieltä. Kohteet puretaan määrärahojen puitteissa.

Sähköinen kokouskutsu, tarvittavat tekniset laitteet ja tietoliikenneyhteydet. Valtuusto siirtyy sähköiseen kokouskutsuun. Hankittavina laitteita on kaikkineen noin 10 kpl, sillä lähes kaikilla luotamushenkilöillä on jo lautakuntien kautta käytössään tarvittavat laitteistot. Veera Kiretti (vas) ehdotti että sähköinen kokouslista toimitetaan jatkossa myös nuorisovaltuustolle ja se hyväksyttiin yksimielisesti. Timo Döbert (kok) esitti että paperiversiossa luovutaan kokonaan, mutta hänen esityksensä ei saanut kannatusta. Asia herätti paljon keskustelua.

Kai Muukkonen (vas) teki aloitteen avoimuuden lisäämiseksi avointen kyselytuntien muodossa.

Kai Muukkonen esitti myös valtuustokysymyksen varhaiskasvatuksen laillisuuden turvaamisesta. Kysymys koskee henkilöstömitoitusta suhteessa lasten määrään.

Timo Döbert (kok) teki aloitteen kaupungin siirtymisestä uusiutuvan dieselin käyttöön.

Teuvo Nieminen (sit) teki aloitteen sen selvittämisestä mitens jatkossa aiotaan järjestää koululaisten liikuntavälineiden huoltoa ja kunnostusta jotta liikuntaan kannustavuus toimii tulevaisuudessa.

Reijo Heinonen (sit) teki aloitteen siitä että Valkeakosken kaupunki pyrkii yhteistyöhön Mallasveden ja sen yläpuolisten ympäristökuntien kanssa jotta vesistöt saadaan säännöstelyn piiriin, säännöstelylupa voisi olla esim. valtiolla. Pekka Järvinen nosti esiin mittakaavan – Mallasvesi on laaja kokonaisuus, ja asian eteenpäin vieminen vaatii kaikkien vesialueen omistajien hyväksynnän.

Valtuusto 18.2.2019

Vuoden ensimmäinen valtuusto oli tänään, ja tässä taas kooste ajankohtaisista aiheista:

Valittiin tarkastuslautakuntaan Jenni Hupaselle uudeksi varajäseneksi Kati Koskinen pois muuttaneen Sanna Ruosaaren tilalle.

Valkeakosken kaupungin elinkeino-ohjelman tavoitteet vuodelle 2019 hyväksyttiin liitteen mukaisena.

Myönnettiin omavelkainen takaus Valkeakosken Asunnot Oy:lle.

Valtuustoaloite: Palmberg Michaela ym.: 5-vuotiaiden maksuton varhaiskasvatuskokeilu. Katsottiin että tämä toteutunee seuraavan hallituskauden aikana valtion tasolla, eikä siis nyt aiheuta lisätoimia.

Valtuustoaloite: Alanko Markku ym.: Harrastustakuu – jokaiselle lapselle vähintään yksi harrastus. Aloite ei aiheuta lisätoimia, sillä kaupungissa valmistellaan jo harrastuspassia joka mahdollistaa tämän.

Kolme aloitetta koskien liikennevaloja, joka aiheutti paljon keskustelua, mutta ei lisätoimia. Tekninen keskus on tehnyt asioissa selvityksiä, ja muodostaneet myös työryhmän joka kartoittaa muutostarpeita liikennevalojen osalta.
Nieminen Teuvo ym.: Liikennevalojen osittainen käytöstäpoistaminen kokeilujakson ajaksi.
Alanko Markku ym.: Kirjaskadun ja Lempääläntien risteyksen liikennevalojen poistaminen.
Skaffari Mikko ym.: Liikennevalot poissa käytöstä klo 18.00-06.00

Valtuustoaloite: Alanko Markku: Maksuton ehkäisy alle 20-vuotiaille. Veera Kiretti esitti että aloite palautettaisiin valmisteluun. Omassa puheenvuorossaan hän nosti esiin että maksuton ehkäisy on nimenomaan tasa-arvokysymys, ja muistutti myös että maksuttonta ehkäisyä suosittevat mm. Sosiaali ja terveysministeriö. Kannatin esitystä mutta valitettavasti hävisimme äänestyksessä.
Jälkiehkäisyn kuten myös raskaudenkeskeytyksen fyysiset ja pääosin myös henkiset seuraukset kantaa aina nuoret tytöt. Jälkiehkäisystä ei toki saada tarkkaa tilastotietoa, mutta tämä ei suinkaan tarkoita sitä, etteikö asiaa voitaisi halutessa selvittää esimerkiksi kyselyillä. Ilmainen ehkäisy on erityisesti nuorten naisten turva ja vaikuttaa monin eri tavoin nuorten tyttöjen seksuaaliterveyteen, ja juuri siksi meidän tulisi mahdollistaa myös ilmainen hormonaalinen ehkäisy

Valtuustokysymys: Tyvi Heikki ym.: Mahlianmaan kaatopaikan laajentuminen: Kaupunginhallituksen vastauksesta ilmenee, että kaatopaikka on tällä hetkellä lupien ja säädösten mukainen. Pekka Järvinen antoi myös selvityksen kaatopaikan historiasta.

Valtuustoaloite: Nurmo Mikko ym.: Puurakentamisen lisääminen: Aloite ei johda lisätoimiin sillä puurakentamista kyllä kannatetaan tilanteissa joissa se on sopiva ja kustannustehokas ratkaisu. Mikko Nurmo ei ollut tyytyväinen vastaukseen, vaan painotti että puurakentaminen on ekologista, työllistävää sekä modernia rakentamista.

Valtuustokysymys: Nurmo Mikko ym.: Postilaatikot ja nurmikoilla ajelu: Kaupunki ottaa jatkossa paremmin huomioon pientareiden viimeistelyt ryhmäpostiaatikoiden kohdalla.

Saimme kattavan selvityksen Kaapelinkulman kaivoshankkeesta. Aihe herätti paljon keskustelua.

Myös uusia aloitteita saatiin:

Kai Muukkonen (vas.) esitti että terveyskeskusmaksut poistettaisiin.

Mikko Nurmo (ps) teki aloitteen maksuttoman joukkoliikenteen kokeilusta peruskoululaisille.

Joni Kumlander (sdp) teki aloitteen esiopetuksen laajentamisesta 3-6 vuotiaisiin.

Teuvo Nieminen (sit) teki seuraavat aloitteet:

Aloite: Kaapelintielle määrätään alhaisempi nopeusrajoitus sekä painorajoitus joka ei mahdollista perävaunullisia rekkoja.

Aloite: Valtuustolle on tuotava tarkka yhteenveto vanhustenhuollon yksityisen tuottajan ja kunnallisen tuottajan palvelun hinnasta.

Aloite: Lasten huostaanotoista ja rahankäytöstä on tehtävä selvitys valtuustolle.

Aloite: Vuoden 2019 budjettiin varataan rahat Korkeakankaan rinnetoiminnan ylläpitämiselle.

Aloite: Vuoden 2020 varataan määrärahat Saharan kentän ylläpidolle nykyisen käytön mukaan, kesällä hiekkakenttä ja talvella pikaluistelurata

Aloite: Maapoliittinen ohje uusitaan ja maan hinnat sekä vuokrat pidetään alhaisempana kuin naapurikunnissa.

Minä tein Veera Kiretin ja muun Vasemmistoryhmän kannattamana valtuustokysymyksen siitä, kuinka kaupunginhallitus varmistaa että terveydenhoitajilla ja nuoriso-ohjaajilla on jatkossa riittävästi kondomeja niitä tarvitseville nuorille. Veera oli puheenvuoroaan varten kysellyt asiaa, ja vaikka kaupunginhallituksen selvityksessä sanottiin että kondomeja on nuorille saatavana terveydenhoitajilla ja nuoriso-ohjaajilla, käytännössä näin ei kuitenkaan ole. Toivottavasti jatkossa näin ei tilanne enää ole.

Valtuusto 10.12.2018


Vuoden viimeisen valtuuston esityslista oli lyhyt ja tiivis, keskustelua kuitenkin syntyi kiitettävästi. Alla koostettuna käsitellyt teemat.


Luottamushenkilön vaalissa valittiin koulutus- ja hyvinvointilautakunnan jäsenen Anne Rikassaaren (ps) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Sirpa Salo (kesk.).

Muutamiin aloitteisiin saatiin KH:n vastaus.


Nieminen Teuvo (sit.) ym.: Pihakatukokeilu. Teuvo Nieminen toivoi aloitteisiin vastaamiseen logiikkaa. Vastaus ei tyydyttänyt Teuvo Niemistä.

Hölttä Minna ym.: E-sports pelisalihankkeen selvitys ja käynnistäminen. Kiitin selvityksestä ja esitin toiveen että vaikka aloite ei nyt aiheuta lisätoimia, niin asiaa ei suinkaan unohdettaisi. Investointi nuorten harrastustoimintaa, etenkin jos siihen yhdistetään tasapainoisesti myös e-sport valmentautumiseen liittyvää ravinto- ja liikuntaneuvontaa pelitreenin lisäksi. Jos ja kun haluamme kehittää Valkeakoskelta monipuolista urheilukaupunkia, tulee meidän tukea ja kannustaa myös uusia urheilun muotoja.


Hölttä Minna ym.: Kuivajäteastian tyhjennysvälin pidentäminen 16 viikkoon. Kiitin kattavasta vastauksesta. Samalla toivon että jätehuoltomääräysten uudistamisessa vuonna 2019 otetaan kattavasti ja laajasti huomioon myös haja-asutusalueiden tilanne, sekä muovinkierrätyksen tehostuminen jätekierrossa.

Valtuustoaloite: Asikainen Harri ym.: Vanhusasiamies Valkeakoskelle. Harri Asikainen kommentoi että aloitteessa toivottiin että eri henkilö vastaisi päätöksistä ja päätösten oikeellisuudesta. Tarja Ahonen esitti toiveen että asiakaspalveluohjaajien työssä kiinnitettäisiin huomiota entistä enemmän inhimilliseen kohtaamiseen. Mikko Nurmo kiinnitti huomiota siihen että asiakasohjaajat on työhön valittu ja resurssointia, ja nyt on vain syytä valvoa että asiat hoituvat. Sari Pulla-Savolainen kommentoi että Vanhuspalvelujen johtaja on henkilö jonka virkatyöhön vanhusasiamiehelle esitetyt tehtävät kuuluvat.


Talousarviomuutos 2018: 6. muutos. Reijo Heinonen kommentoi että kaupunginhallituksen kehys on epäonnistunut pahasti. Nyt talousarviomuutoksessa katettiin lähes 4 miljoonan lisärahoitus mm. sosiaali- ja terveystoimelle. Heikki Tyvi esitti kysymyksen miksi henkilöstömenot ovat kasvaneet näin valtavasti? Joni Kumlander kommentoi lastensuojelun tilannetta, ja kiinnitti huomiota siihen, että huostaanottojen määrä on laskenut edellisestä vuodesta. Sari Pulla-Savolainen huomautti että valtuustolle on kyllä puhuttu etukäteen taloudellisesta tilanteesta ja korosti ennaltaehkäisyn tärkeyttä.


Myös uusia aloitteita saatiin, sekä kaksi valtuustokysymystä:

Michaela Palmberg (kok) esitti selvitystä osallistumisesta 5-vuotiaiden 20 h maksuttomaan esiopetukseen. Riitta Haapala kiinnitti huomiota, että varhaiskasvatus eroaa nyt esitetystä esiopetuksesta.

Kai Muukkonen (vas.) teki aloitteen viimeisen tahdon kunnioittamisesta hautauksessa ja näin mahdollistaisi vesistöjen äärestä tuhkien sirottelupaikan.

Kai Muukkonen teki myös aloitteen että kaikessa Valkeakosken päätöksenteossa otettaisiin huomioon ilmastonsuojelu.

Heikki Tyvi esitti valtuustokysymyksen Mahlianmaan kaatopaikan osalta. ”Voiko kaatopaikkaa laajentaa nykyisen Mahlianmaan kaatopaikan alueella”.

Mikko Nurmo esitti valtuustokysymyksen postin aamujakelun osalta: ”mihin toimenpiteisiin kaupunki ryhtyy nurmikolla ajamisen estämiseksi”.

Valtuusto palaa jälleen helmikuussa työhön. Rauhallista joulunaikaa kaikille.

Ryhmäpuheenvuoro 12.11.

Arvosta puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja yleisö,

Joku minua fiksumpi on todennut, että me emme omista tätä maailmaa – me lainaamme sen tulevilta sukupolvilta.

Jokainen päätöksemme linjaa sitä tulevaisuutta, jonka meidän jälkeemme tulevat sukupolvet kohtaavat. Jo viimevuonna peräänkuulutin kykyä katsoa pitkälle silloinkin, kun taloudessa ei ole valoisin hetki, sekä rohkeutta uskoa ja satsata tulevaisuuteen. Nyt sitä rohkeutta ja uskoa tarvitaan.

Talouden mataessa on pakko tehdä korjausliikkeitä. Se on vastuullista politiikkaa. Mutta korjausliikekin voi olla liian raju – jäisellä tiellä tiukka korjausliike saattaa suistaa auton ulos tieltä. Jos pitkän tähtäimen visio on hukassa, saatetaan lyhyellä tähtäimellä tehdä virheliikkeitä pienten säästöjen toivossa.

Kunnallisveron korotus hyvin hyödynnettynä antaa meille hiukan liikkumavaraa ja mahdollisuuden panostaa palveluihin sekä varustautua tulevaisuuteen. Sote- ja maakuntauudistus on tulossa ja niiden myötä jäänee kaupungin tärkeimmäksi tehtäväksi koulutuksen ja kaavoituksen ohella kaupunkilaisten terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Tämä tehtävä nähdään niin tärkeänä valtakunnallisellakin tasolla, että vuoden 2020 alusta otetaan kuntien valtionosuuteen käyttöön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lisäosa eli ns. HYTE-kerroin. Tämän lisäosan tarkoitus on kannustaa kuntia panostamaan entistä enemmän liikkumista ja hyvinvointia edistäviin palveluihin. Edistävätkö nyt taloussuunnitelmassa esitetyt leikkaukset tätä tavoitetta?

Niin tärkeää kuin onkin seurata taloutta tarkasti, on syytä myös muistaa, että monella palvelulla ja toiminnalla on muutakin kuin puhtaasti taloudellinen arvo. Kariniemen leirikeskus menisi varmasti kaupaksi, mutta onko sen laatuista luontokohdetta järkevää myydä pois, vaikka peruskorjaukseen ei heti tulevina vuosina olisikaan varaa? Laskettelurinteen ylläpidon lopettamisella säästetään euroja, mutta menetetään palvelu, jota useat kaupunkilaiset ovat käyttäneet. Pikaluistelurata jätetään tekemättä vähäisen käytön vuoksi. Mutta pitäisikö jossakin välissä mitata myös arvoa, jonka profiloituminen monipuoliseksi liikuntaharrastusten ja mahdollisuuksien kaupungiksi Valkeakoskelle tuo? Jos haluamme nostaa alueen vetovoimaa ja kasvattaa asukasmäärää on meidän pidettävä kirkkaana mielessä mansikkapaikan visio – näkemys siitä millainen Valkeakoski on viiden tai kymmenen tai kahdenkymmenen viiden vuoden kuluttua. Ja mitkä ovat Valkeakosken vahvuudet Pirkanmaan muiden kuntien joukossa.

Juuri esitellyssä keskustan osayleiskaavan luonnoksessa oli hahmoteltu keskustaan tornitaloja sekä tiiviimpää kävelykeskustaa. Jos me kadotamme vision, niin kuka niihin taloihin tulevaisuudessa haluaa muuttaa?

Nyt esitellyssä talousarviossa ja taloussuunnitelmassa on toki myös askelia oikeaan suuntaan, esim. vuosiviikkotunnin lisäys 1 ja 2. luokan oppilaille sekä rajoittamaton oikeus varhaiskasvatukseen. Nuorten kesätyöseteli sai jatkon ja toivottavasti myös saavuttaa tulevana kesänä entistä useamman nuoren. Toimintojen uudelleenjärjestelyt sekä keskittämiset ovat järkeviä uudistuksia, joilla saadaan myös kaivattuja säästöjä kaupungin menoihin.

Talouden tasapainottaminen ja kaupunkivision toteuttaminen vaativat meiltä pitkäjänteisyyttä ja rohkeutta ottaa käyttöön uusia keinoja ja toimintamalleja. Jotta saisimme myös kaupunkilaiset mukaan, on asukkaiden osallistumista lisättävä voimakkaasti esimerkiksi osallistuvan budjetoinnin keinoin ja entistä avoimemmalla ja läpinäkyvämmällä päätöksenteolla. Se velvoittaa myös meitä päättäjiä avaamaan päätöksenteon taustoja entistä laajemmin ja perinpohjaisemmin.

Arvoisa puheenjohtaja ja valtuutetut,
Syksyllä julkaistiin ilmastoraportti, joka kertoi karun viestin ilmastonmuutoksesta ja ilmaston lämpenemisestä. Jos haluamme olla kantamassa oman vastuumme siitä lainasta, joka olemme velkaa niille tuleville sukupolville, meidän täytyy toimia nyt. Kasvissyönnin lisääminen, kiertotalouden parantaminen, luonnon monimuotoisuuden suojelu, digitalisaation hyödyntäminen ja julkisen liikenteen kehittäminen ovat esimerkkejä keinoista, joita me voisimme toteuttaa jo tänään.

On helppoa kohauttaa olkia ja todeta, että pienen pohjoisen maan pieni pohjoinen kaupunki ei asioihin voi vaikuttaa, mutta mitä tällainen asenne kertoo meistä ihmisinä ja päättäjinä? Millaisia lainan maksajia me olemme niille tuleville sukupolville?

Irtisanomissuoja ja pienyrittäjä – kuka tulevasta laista lopulta hyötyy?

Irtisanomissuoja ja pienyrittäjä – kuka tulevasta laista lopulta hyötyy?

Keskiviikkona 3.10. lakkoillaan uuden työlain merkeissä. Hallitus haluaa helpottaa pienyritysten työllistämistä heikentämällä pienyrityksen työntekijän irtisanomissuojaa. Perusteluna tälle on käytetty sitä, että näin työntekijästä koituva riski on yritykselle pienempi. Esitys toki pienentäisi tätä nimenomaista riskiä, mutta tuo samalla pienen yrityksen rekrytointiin uusia ongelmia – ja mieleen tulee eittämättä tarina hölmöläisistä ja peiton pidennyksestä – toisesta päästä helpottamalla tuodaan toiseen päähän lisää ongelmia.

Ajatellaanpa vaikka kaltaistani pienyrittäjää, joka rekrytoidessaan työntekijöitä taistelee osaavasta työvoimasta samoilla työmarkkinoilla isompien yritysten kanssa. Kuinka luulette irtisanomissuojan heikennyksen vaikuttavan pienemmän yrityksen haluttavuuteen työpaikkana? Kumpi yritys menestyy paremmin kilpailtaessa halutusta työvoimasta – pieni startup vai iso korporaatio?

Kahden kerroksen työpaikkoja luodessaan hallitus vain vaikeuttaa entisestään pienen yritysten työllistämistä kaikilla muilla aloilla paitsi niillä, joissa työntekijän osaaminen tai tekijöiden iso vaihtuvuus ei ole tärkeää. Pienyrittäjänä en kyllä oikeastaan tällaisia aloja edes tiedä – pienessä yrityksessä kun työntekijöiden sitoutuminen yritykseen, osaaminen ja ammattitaito on aina ensiarvoisen tärkeää.

Pienten yritysten työllistämistä tulisi helpottaa – se on selvää. Itsellekin työllistämisen riskit ja taloudellinen paine ovat kynnyskysymyksiä pohtiessa yrityksen kasvattamista edes yhdellä työntekijällä. Mutta näihin ongelmiin ei vastata työtekijöiden asemaa eriarvoistamalla ja rekrytointia vaikeuttamalla! Verohelpotus rekrytoinnin ensimmäisestä vuodesta ja vaikkapa entistä tasapuolisemmat vanhempain kulujen tasaamiset olisivat huomattavasti toimivampia ja oikeudenmukaisempia keinoja palkkauskynnyksen madaltamiseksi.

En yritä väittää, etteikö joillekin pienyrityksille esitetty lakimuutos toisi jonkinlaisia etuja, mutta itse en sellaisia tässä näe. Yrittäjäjärjestö on suorastaan sinisilmäisen onnellisesti siunaamassa lakiesityksen joka tulee vaikuttamaan tuleviin rekrytointeihin aika merkittävästi. On pakko kysyä kenen asialla tässä ollaan, pienyrittäjä se ei nimittäin ole?

3.10. minulla ei ole varaa lakkoilla, joten keskiviikkona painan duunia ihan niin kuin kaikkina muinakin päivinä – olen kuitenkin hengessä mukana. Mutta keväällä kannattaa pysähtyä vaaliuurnilla ja käyttää ääntään – myös meidän pienyrittäjien.

Minna Hölttä

Mikroyrittäjä, kaupunginvaltuutettu ja hevostilallinen

Sivustomme käyttää evästeitä. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön sekä tietosuojakäytäntömme. Lisätietoja

The cookie settings on this website are set to "allow cookies" to give you the best browsing experience possible. If you continue to use this website without changing your cookie settings or you click "Accept" below then you are consenting to this.

Close