Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja yleisö,

Valmistautuessani tähän puheenvuoroon kaivoin esiin melko tasan vuosi sitten kirjottamani puheen – silloin tilanne oli talouden puolesta huolestuttava, ja talouden tasapainottamiseksi päädyttiin mm. veron korotukseen ja Korkeakankaan laskettelurinteen ylläpidon lopettamiseen. Vuosi on menty eteenpäin, ja nyt vuorossa on jälleen tiukka tilanne – talous ei ole parantunut, ja tulevana vuonna tästä syystä ollaan ottamassa lisää velkaa. Valkeakoski ei ole vaikeassa tilanteessa suinkaan yksin – haasteelliset talousnäkymät koskettavat lukemattomia kuntia ja kaupunkeja koko Suomessa. Meille haasteena ovat myös epäsuotuisa väestömäärän kehitys sekä ikääntyvä väestö, Valkeakosken sijainti ja etäisyys pääväylille. Uhkakuvia on helppo maalailla ja ongelmia löytää, vaikeampi on sitten niitä ratkaista tai kehittää uutta – mutta tätä meidän juuri tulisi näissä tilanteissa tehdä.

Tiukassa taloustilanteessa palveluista leikkaaminen on helppoa ja tuntuu järkevältä. Leikkaaminen ei kuitenkaan synnytä mitään uutta, vaan useimmiten se on jopa huonoa taloushallintaa. Se lisää usein kulurakennetta muualla, eikä luo kasvumahdollisuuksia. Kaupungin taloutta pitää uskaltaa ajatella viiden tai jopa kymmenen vuoden päähän. Tehdä investointeja, joista uskomme esimerkiksi uusien kirjaston tilojen Torikeskuksessa ja uuden Roukon yhtenäiskoulun olevan juuri sitä mitä Valkeakoski tarvitsee. Sen sijaan meitä arveluttaa miten tuleva palloiluhalli nykysuunnitelmalla ilman monipuolisia liikuntamahdollisuuksia myös talvella, sekä korkeakankaan ja pikaluisteluradan sulkeminen toteuttavat ajatusta liikkuvasta ja liikunnallisesta Valkeakoskesta.

Jo viime vuonna puhuin kaupunkivisiosta, sekä päätöksenteon uudistamisesta ja kaupunkilaisten osallistamisesta päätöksentekoon, myös budjetin osalta. Kaikki nämä huomiot ovat edelleen ajankohtaisia – kenties jopa enemmän kuin ennen.

Ankeat talousnäkymät, nuorten pahoinvointi ja huostaanottojen määrä, erikoissairaanhoidon isot menot –tottakai näihin on pakko reagoida. Tuomalla päätökset sekä niiden perusteet ja päätöksiin osallistumisen entistä lähemmäs kaupunkilaisia, saadaan kaupunkilaisia paremmin palvelevia ratkaisuja ja annetaan mahdollisuus synnyttää uusia ajatuksia, toimintamalleja ja käytäntöjä. Näillä voidaan tulevaisuudessa saada myös säästöjä ja tehokkaampaa toimintaa. Ruohonjuuritasolla tiedetään usein kaikista parhaiten mikä toimii ja mikä ei – siksi on tärkeää pitää se korva maassa ja kuunnella – etenkin silloin kun taloudessa ei ole varaa heittää rahaa hukkaan.

Silloin kun talous jarruttaa, tarvitaan näkemystä ja visioita. Mikä siis on Valkeakosken kaupunkivisio? Strategiassa mainitaan että ”kasvava Valkeakosken kaupunki on hyvinvoiva yhteisö”. Kaavoituksessa haetaan lisää asuntoja ja tiheämpää asutusta. Meillä on tahto ja toive kasvaa, mutta se ei tule tekemättä. Etenkin haasteellisissa talous- ja kasvunäkymissä pienen kaupungin – kuten Valkeakosken – tulisi rohkeasti ottaa uudenlainen rooli paikallistalouden ja hyvinvointikaupungin kehittäjänä. Meidän vetovoimamme ja pitovoimamme voi olla dynaaminen, toimiva ja osallistava talousmalli, jossa kaupunkilaiset pääsevät helposti, nopeasti ja tehokkaasti vaikuttamaan lähiympäristöönsä. Keskusta-alueen liiketilat voivat avautua uudenlaiselle yrittäjyydelle, kun kilpailutuksen osaamista laajennetaan ja lähdetään arvioimaan kaupungin hankintoja ja päätöksiä paikallistalouden näkökulmasta ja lähidemokratian keinoin. On aidosti ja rohkeasti luotava ja opeteltava uutta, jotta voidaan erottua joukosta ja menestyä kuntien kilpailussa.

Koska me tunnumme rakastavan ämpäreitä, käy kenties tämä vertaus kuvaamaan tilannetta: Kuvitellaanpa meidän paikallistaloutemme ämpäriksi, joka vuotaa kuin seula. Ämpäriin tuleva vesi on rahavirrat alueelle, esim. meidän verovaroin kustannetut palvelumme. Reiät ämpärin kyljissä ovat rahavirtoja alueelta pois – ulkomaisille yhtiöille tai vaikkapa suurille ketjuille ostopalveluiden muodossa. Vertauskuva ei ole omani, vaan Lontoolaisen New Economics Foundationin esitys sellaisesta aluetaloudesta, joka on valtaosaltaan riippuvainen ulkopuolisista palvelun- ja tavarantuottajista. Vuotavassa paikallistaloudessa alueella käytetyt eurot kulkeutuvat suurten ketjujen katteisiin, eivätkä paikallisten yrittäjien tuloksi, joilla nämä yrittäjät voisivat työllistää lisää ihmisiä tai ostaa tuotteita naapurin yrittäjiltä ja käynnistää siten pienillä summilla suuria alueellisia kerrannaisvaikutuksia.

Meillä on vuodesta 2017 alkaen ollut hankintalaki, joka mahdollistaisi esim. hankintojen jakamisen. Yksistään jo tämä omalta osaltaan parantaisi PK-yritysten mahdollisuutta osalllistua kaupungin kilpailutuksiin. Paikallistalouden edistäminen tulee ottaa kiinteäksi ja konkreettiseksi osaksi meidän päätöksentekoamme ja kaupunkimme strategiaa – vain siten me voimme varmistaa, että kaupunkiin satsaamamme eurot myös tuottavat hyvinvointia alueellamme.

Hankintalain hyödyntäminen ja kilpailutuksen osaamisen parantaminen tarjoaisi meille myös keinoja varmistaa ostopalvelujen laadukkuus ja palveluntuotannon reiluus. Hoivapalveluissa tämä on tulevaisuudessa entistä tärkeämpää.

Nuorisotyöllisyyttä ja nuorten osallistumista yhteiskuntaan voitaisiin myös tarkastella uudella tapaa – mitä jos annettaisiin nuorille itselleen mahdollisuus budjetoida ja päättää toimenpiteistä, joilla nuoria työllistetään ja aktivoidaan? Nuorten 15-18 -vuotiaiden osallistamista päätöksentekoon ja budjetin käyttöön on kokeiltu menestyksekkäästi ulkomailla. Me voisimme olla tässä edelläkävijöitä.

Mikä on sitten meidän päättäjien, virkamiesten ja luottamushenkilöiden rooli? Meidän tulee pitää huolta visiosta – meidän tulee mahdollistaa ja kannustaa. Meidän pitäisi kaikessa toiminnassamme muistaa, että me olemme täällä vain ja ainoastaan tätä kaupunkia ja sen asukkaita varten – tehdäksemme Valkeakoskesta sen menestystarinan, jonka se ansaitsee: varmistaaksemme että jokaisella kaupunkilaisella on mahdollisuus hyvään elämään, turvataksemme jokaiselle yritykselle sen tarvitsemat toimintaedellytykset niissä puitteissa, kun me vain voimme.

Puheenjohtaja ja valtuutetut sekä yleisö,
ilmastonmuutos ei odota. Luonto ei odota, ja ihmiskunnan tulevaisuus ei odota. Kaupunkimme vetovoiman ja tulevaisuuden ensisijainen varmistaja on se, että me huolehdimme omalta osaltamme ilmastonmuutoksen hillitsemisestä. Hinku on hyvä alku, mutta paljon tekoja tarvitaan, jotta hiilineutraaliudesta tehdään totta. Ilmastovaikutusten arvionti tulisikin ottaa mahdollisuuksien mukaan osaksi päätösprosesseja kaikessa päätöksenteossa. Tampereen kaupunki on jo kehittänyt sähköistä työkalua tämän arvioinnin toteuttamiseen – yhteistyö Tampereen kanssa antaisi meille mahdollisuuden olla edelläkävijä Pirkanmaalla hiilineutraaliuteen pyrkimisessä.

Meidän tulee kantaa oma osamme myös luonnon monimuotoisuuden varjelussa. Ilman monimuotoista luontoa ja elinvoimaista eläimistöä meillä ei ole mitään. Toivon sydämestäni, että ensikaudella pääsemme turvaamaan meidän korvaamattomia luontoalueitamme niin kaupungin puistoalueiden kuin uusien luonnonsuojelualueiden muodossa. Yhteiset vehreät ja elinvoimaiset virkistysalueet tuovat hyvinvointia myös ihmisille – metsässä ja luonnossa liikkuminen on yksi tehokas keino vähentää stressiä ja madaltaa verenpainetta. Norjassa lääkärit voivat määrätä luonnossa liikkumista ihmisten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Meidän on pidettävä huoli siitä, että kaupunkilaisilla on myös tulevaisuudessa ympärillään puhdasta, elinvoimaista ja monimuotoista luontoa

Share This

Sivustomme käyttää evästeitä. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön sekä tietosuojakäytäntömme. Lisätietoja

The cookie settings on this website are set to "allow cookies" to give you the best browsing experience possible. If you continue to use this website without changing your cookie settings or you click "Accept" below then you are consenting to this.

Close