Ryhmäpuheenvuoro 15.11.2021

Hyvät ystävät, valtuutetut, virkamiehet ja katsojat

Taas on se aika vuodesta, kun päätetään tulevan vuoden budjetista. Nyt meillä on esitystä ollut tekemässä uusi kaupunginjohtajamme Minna Uschanoff sekä uusi kaupunginhallitus. Tilanne on haastava ja epävarma monella tapaa – pandemia, hyvinvointialueiden käynnistyminen sekä taloudellinen tilanne aiheuttavat uusia haasteita meille kaikille.

Ihan aluksi haluan kiittää tehdystä työstä. Matkailun ja yritteliäisyyden edistäminen, asuinalueiden kehityshankkeet, maankäytön uudistus, kulttuuripalvelutuotantoon panostaminen, HINKU-kuntahankkeet sekä kipeästi kaivattu ja toivottu uusi ympäristötarkastajan virka ovat hyviä askelia oikeaan suuntaan ja toivon todella, että nämä kehityskohteet ja edistysaskeleet myös konkreettisesti näkyvät tulevaisuuden Valkeakoskella.

Ja sitten siihen ei niin mukavaan asiaan eli tavoitteet vs. talouden raamit. Siinä on yhteensovitettavaa.

Siinä missä kaupunkia tulee uudistaa ja viedä eteenpäin, tulee meidän aina muistaa, että kaupungin perustehtävä on tuottaa hyvinvointia ja palveluja kuntalaisille. Tämä toki tarkoittaa sitä, että kaupungin talouteen on panostettava ja rahaa näiden palvelujen tuottamiseen on oltava. Jostakin raha on otettava, ja suurin kysymys vuodesta toiseen onkin se, että mistä ja keneltä. Sillä kuten vuosi sitten puheessani kerroin – kaupungilla ei ole omaa rahaa, vaan jokainen sentti ja euro on kerätty kaupunkilaisilta ja jokaisen sentin ja euron osalta me olemme vastuussa sen rahan oikeille omistajille – kaikille kaupunkilaisille.

Millaisella periaatteella me keräämme tuottoja kaupungin kassaan, kuka maksaa ja kenelle annetaan? Yhtälö ei missään nimessä ole helppo, ja siksi onkin tärkeää miettiä tarkkaan mitä meillä on voitettavana ja hävittävänä. Keskiössä tulisi kaikessa olla ihmisten hyvinvointi ja se, että jokainen pärjää – se että kaikki pidetään mukana. Reiluus ja kestävyys. Ja hyvinvoivat ihmiset tarvitsevat ympärilleen elinvoimaisen, tulevaisuuteen katsovan ja toimivan kaupungin. Kaupungin, joka myös uskaltaa kehittyä ja kehittää itseään.

Talouteen on budjetissa haettu tukea nostamalla esim. osinkotavoitetta Valkeakosken asunto-osakeyhtiötä. Toki totta on, että lähtökohtaisesti kaupungin sijoitusten tulisi tuottaa voittoa. Mutta miten voitto-oletus realisoituu, jos nähtävissä kuitenkin on, että välttämättä edes toimintoja sopeuttamalla ja tehostamalla tulosta ei ole mahdollista lisätä? Realisoituvatko tuotto-odotukset vuokrankorotuksina, jotka nimenomaan heikentävät jo ennestään heikossa asemassa olevien tilannetta vai saadaanko osingot todella toimintoja uudelleen järjestämällä ilman että heikennetään ihmisten toimeentuloa?

Budjettiesityksessä esitetään myös korotuksia kaupungin liiketilojen ja varastojen vuokriin. Siinä missä toisaalta strategisissa tavoitteissa halutaan uusia yrityksiä ja toimijoita kaupunkiin, toisaalta korotetaan vuokrakantoja. Onko tämä tavoitteen mukaista elinkeinopolitiikkaa?

Ja kuitenkin – jostakin se raha on tehtävä. Jonkun on maksettava, jotta me saamme vietyä kaupunkia eteenpäin. Nämä päätökset eivät koskaan ole helppoja, ja erityisen vaikeita ne tuntuvat olevan poliitikoille. Varmasti tänäänkin tulemme salissa kuulemaan monenlaisia perusteluja ja avauksia siitä, mitä ja miten rahoja tulisi jakaa. Täydellisiä ratkaisuja harvoin on – ei minullakaan niitä ole – on vain erilaisia näkemyksiä, kompromisseja ja perusteluja. Mutta toivottavaa olisi, että jokaisen meistä perustelut – silloin kun niitä edes esitetään – veisivät meitä eteenpäin, eivät taaksepäin.

Joten katsotaan eteenpäin.

Visioidaan kaupunki, joka on pystyssä vielä kymmenen vuoden päästäkin. Pelataanko Tehtiksellä vielä liigapelejä, pesiikö Heritynniemessä liito-oravia ja ovatko uudet yritykset löytäneet täältä oman mansikkapaikkansa? Kokevatko tulevaisuuden nuoret olevansa merkittäviä tälle kaupungille, pääsevätkö he osaksi päätöksentekoa? Otetaanko myös ne heikoimmassa asemassa olevat mukaan kehittämään kaupunkia uudenlaisen osallistamisen kautta? Lämpiääkö kaupunki vihreällä energialla ja sitooko maa sen hiilidioksidin, joka muutoin leviäisi ilmakehää lämmittämään? Minun haaveissani näin on.

Asukasluvun lasku on yksi suurimpia tulevaisuuden haasteita. Yhdeksi vetovoimatekijäksi muuttajille mainitaan elinvoimaiset ja läheiset viheralueet pientaloalueiden lähistöllä. Kuluneella viikolla saimme ilahduttavia uutisia, kun Luonnonperintösäätiö oli voittanut tarjouskilpailun 14 ha metsäalueesta Painon lähellä ja perustanut sinne suojelualueen. On kuitenkin surullista, että suojelualueiden perustaminen on yksityisten rahastojen varassa. Kaupungilla tulisi olla ilmastotyönsä tueksi selkeä metsänsuojeluohjelma, jonka avulla voitaisiin kartoittaa uudet suojelua tarvitsevat kohteet ja jossa voitaisiin myös turvata elinvoimaiset viher- ja virkistysalueet myös tuleville sukupolville. Esim. Heritynniemen suojelu ja valjastaminen koko kaupungin omaksi vihersatamaksi olisi myös ilmastoteko ja tulevaisuudessa palvelisi kaupungin tavoitetta vihreästä ja elinvoimaisesta kaupungista, jossa jokaisella on mahdollisuus hyvään ja toimivaan luontosuhteeseen.

Osallisuuden kokemus vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin merkittävästi. Avoimuus ja päätöksenteon läpinäkyvyys ovat avain jokaisen kaupunkilaisen osallistamiseen yhteiseen päätöksentekoon. Jo aikaisemmin mainitsin päätöksenteon perusteista, ja sen tärkeydestä. Toki kaupunginhallitus ja viranhaltijat joutuvat käsittelemään paljon asioita, joita ei esim. talous- tai yksityisyyssyistä voida julkisesti kertoa. Mutta valtaosa päätöksenteosta on julkista, ja julkista tulisi olla myös taustat, perustelut ja ryhmien kannat. Jokaisella kaupunkilaisella on oikeus kyseenalaistaa meidän päätöksiämme, ja mitä paremmin, avoimemmin ja laajemmin me voimme asioista keskustella ja niiden taustoja avata, sen paremmin me osallistamme ihmiset niiden päätösten taakse, ja sen paremmin me myös voimme seurata päätösten vaikutuksia. Olen aikaisemminkin liputtanut osallistavan budjetoinnin puolesta, ja teen sen taas – antamalla kaupunkilaisille konkreettisen mahdollisuuden vaikuttaa, me annamme mahdollisuuden uusille ideoille, uudenlaiselle päätöksenteolle ja uudelle toimeliaisuudelle.

Tulevaisuus on täynnä haasteita, ja yksi niistä suurista on työllistyminen ja työvoiman saatavuus. Entistä useampi nuori työllistyy suoraan mikroyrittäjäksi tai epätyypilliseen työsuhteeseen. Kaupungissa, jossa on totuttu ihannetilanteessa kulkemaan koulusta tehtaaseen ja siitä eläkkeelle, sopeutuminen uuteen on vähintäänkin haastavaa. Haastavaa, mutta ei mahdotonta. Pienenä kaupunkina meillä olisi mahdollisuus toimia joustavasti ja kehittää uusia yhteistyön muotoja pien- ja mikroyritysten välille, sekä ratkaista uudella tapaa erilaisia etätyömahdollisuuksia. Mahdollistaa uudenlaisten toimintamallien löytyminen. Sitouttaa opiskelijoita ja yrityksiä uudella tapaa kaupungin kehittämiseen. Tämä vaatii ajattelutavan muutoksen, sen hyväksymisen, että menneeseen ei ole paluuta. Ja miksi olisikaan, jos tulevaisuus on täynnä mahdollisuuksia.

Sillä niitä meillä on, jos vain haluamme niistä ottaa kiinni.

Kaupunginvaltuusto 19.4.2021

Kaupunginvaltuustossa hyväksyttiin hallintosäännön muutos, joka keskittyi henkilöstöjaoston lakkauttamiseen sekä pieniin muutoksiin vakanssinimitysten osalta ja muutoksiin, joita uusi oppivelvollisuuslaki vaatii. Uuden valtuustokauden myötä on tarkoitus aloittaa suurempi hallintosäännön muokkaus- ja uudistusprosessi, jossa hallintosääntö muutetaan vastaamaan paremmin nykyaikaa ja muuttuneita hallinnon tarpeita.

Valkeakosken konserniohjeeseen muutettiin talousraportointi vastaamaan kaupungin talousarvion raportointisykliä sekä tehtiin pieniä korjauksia liittyen hallintosääntöön sekä kaupunkikonserniin.

Saimme myös raportin Valkeakosken elinkeino-ohjelman toteutumisesta vuonna 2020. Elinkeino-ohjelman toteutuminen herätti aika paljon keskustelua. Omassa puheenvuorossani nostin esiin mm. Leader-hankkeiden vähäisen määrän verrattuna muihin seutukuntiin, sekä markkinoinnin ja toivoin huomiota myös pienille ja mikroyrityksille sekä etätyöläisille. Erityisesti yritysten markkinointi aiheutti paljon keskustelua ja siihen kaivattiin uusia ratkaisuja.

Joni Kumlanderin (sdp) valtuustoaloitteeseen graffitiseinistä kaupunginhallitus vastasi, että graffitiseiniä ei tarvitse erikseen rakentaa, vaan tähän käyttöön löytyy kaupungista sopivia pintoja, joita voidaan hyödyntää. Nuorisotoimi sopii yhteistyössä rakennusvalvonnan kanssa pelisäännöt seinien osalta, ja rakennusvalvonta osoittaa sen jälkeen seinäpintoja graffitikäyttöön esim. Apian kentän tukimuuriin sekä alikulkusiltojen seiniin.

Anne Rikassaaren (ps) aloitteeseen tallentavan kameravalvonnan lisäämisestä keskusta-alueella Tekninen keskus vastasi, että kameravalvontaa on aktiivisesti kehitetty yhteistyössä paikallisen poliisin kanssa, ja tarkoitus on myös jatkossa jatkaa tätä yhteistyötä. Kameravalvontaa on myös keskusta-alueella lisätty koko talven ajan.

Maija Kuivasto (vas) teki aloitteen 2 kpl soutuveneiden hankinnasta, joita lainataan ilmaiseksi kaupunkilaisille.

Kai Muukkonen (vas) teki aloitteen suolistosyöpien seulonnan aloittamisesta 2022 alkaen.

Veera Kiretti (vas) teki aloitteen lapsivaikutusten arvioinnista kaupungin päätöksenteossa. Arvioinnin pyrkimyksenä on selvittää miten päätökset vaikuttavat kaupungin lapsiin ja miten toimintoja voidaan toteuttaa lasten edun kannalta mahdollisimman hyvin.

Valtuustoaloite matalan kynnyksen mielenterveysavun lisäämiseksi Valkeakoskella

Matalan kynnyksen mielenterveysavun puute on ongelma Valkeakoskella. Mielenterveyspalvelujen piiriin pääsee edelleen pääosin vain hoitajan tai lääkärin lähetteellä. Mielenterveyden ja oman jaksamisen horjuessa nopea hoitoon pääsy, sekä matalan kynnyksen palvelu on ensiarvoisen tärkeää. Moni ongelma hoituisi nopeammin ja kevyemmin kustannuksin, jos mahdollisuus varhaiseen puuttumiseen sekä matalan kynnyksen ”yhden luukun” -palvelut olisi taattu. Erityisesti nuorten ja syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden palveluiden jakautuminen monen viranomaisen ja palveluntarjoajan taakse tekee avun saamisesta ja sen hakemisesta vaikean oloista ja raskasta niin henkilölle itselleen kuin myös läheisille. Mielenterveyden ongelmien, kuten masennuksen ja itsetuhoisten ajatusten synkkyydessä, päivien ja viikkojen jonotus on tuskallista. Lisäksi luukulta toiselle kulkeminen voi tuntua psyykkisistä ongelmista kärsivälle ylivoimaiselta haasteelta. Joskus apu tulee liian myöhään. Päihdeongelmaisille on tarjolla A-klinikan palvelu joka päivä, mutta niille, jotka eivät ole vielä hoitosuhteessa ja kärsivät psyykkisistä ongelmista, mutta eivät päihdeongelmista, vastaavaa palvelua ei ole.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Valkeakoski alkaa selvittää mielenterveyspalveluiden kynnyksetöntä hoitoon pääsyä. Tavoitteena tulisi olla päivittäin avoinna oleva palvelu, joka olisi avoin kaikille ja helposti myös nuorten saavutettavissa. Samalla tulisi selvittää mahdollisuus ja käytännöt siihen, että eri toimijoiden palveluja olisi mahdollista saada yhden tukihenkilön kautta siten, että tieto eri toimijoiden ja viranomaisten kesken kulkisi nopeasti ja saumattomasti.

Viimeinen kaupunginvaltuusto 14.12.2020

Selvitys toimenpiteistä lakisääteisten terveystarkastusten toteutumiseksi. Sari Pulla-Savolainen kiitti puheenvuorossaan viranhaltijoita, että asia nyt saadaan kuntoon vuoden alusta lähtien.

Valtuustoaloite: Hänninen Pia ym.: Valkeakosken kaupungin liittyminen ”Syrjinnästä vapaa alue” – kampanjaan ja Pride -liputus Valkeakoskella: Kaupunginhallitus esitti, että Valkeakoski liittyy alueeseen ja ottaa käyttöön myös Pride -liputus. Mikko Franssila ja Mikko Nurmo esittivät muutosesityksiä päätökseen, mutta koska korkein päätäntävalta asiassa on kaupunginhallituksella, ei muutosesityksiä asiaan voinut tehdä. Palautusesitystä ei tehty ja näin hallituksen päätös tuli lainvoimaiseksi.

Valtuustoaloite: Nieminen Teuvo ym.: Maapoliittisen ohjelman uusiminen: Kaupunginhallituksen vastauksessaan selvitti mihin tonttien hinnoittelu perustuu. Teuvo Nieminen ei ollut kovinkaan tyytyväinen vastaukseen.  

Valtuustoaloite: Hänninen Pia ym.: Karjalantien talonumeroinnin selkeyttäminen: Kaupunginhallituksen vastauksesta selviää, että maa ja mittaustoimi aloittaa selvityksen osoitenumeroinnin selkiyttämiseksi. Pauli Kiuru toivoi, että selvitykseen muokataan tekstiksi ”Selvitys tehdään kuulemalla asukkaiden ja yritysten mielipiteitä” mutta koska asiaan ei voi tehdä muutosesitystä, Kiuru esitti, että asia palautetaan valmisteluun. Asiasta keskusteltiin ja lopulta äänestettiin, mutta Kiurun esitys kaatui äänestyksessä.

Valtuustoaloite: Nieminen Teuvo ym: Tonttien hinnoittelu: Kaupunginhallituksen vastauksesta ilmenee, miksi omakotitonttien hintoja nostetaan ja vanhojen vuokralaisten suosiminen edullisemmilla hinnoilla ei ole mahdollista. Teuvo Nieminen ilmoitti tyytymättömyytensä vastaukseen, ja kommentoi että kaupungin tulisi hoitaa asiaa tehokkaammin.

Hallintosääntöön tehtiin myös korjauksia ja saatiin raportti sidonnaisuusilmoitusten tilanteesta 10.11.2020

Saimme nähtäväksi myös Pirkanmaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelman seurantaraportin 2019.

Teimme päätöksen osallistua Tampereen Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 -hakuun.

Vuodelle tuli myös vielä viimeinen talousarviomuutos. Muutos koski mm. työmarkkinatuen kuntaosuuden suurentamista, sosiaali- ja perhepalvelujen menoja sekä Hopealinjan osakkeiden alaskirjausta.

Myös muutamia aloitteita saatiin:

Joni Kumlander (sdp) teki aloitteen kouluväkivaltaan puuttumisesta ja siihen liittyvän ohjausryhmän perustamisesta.

Itse tein aloitteen matalan kynnyksen mielenterveysavun lisäämiseksi Valkeakoskella. Koko aloite on luettavissa Valkeakosken vihreiden sivuilla.

Teuvo Nieminen teki aloitteen, että valtuustolle tiedotettaisiin hyvissä ajoin kaupungin purkuhankkeista.

Piia Hänninen teki aloitteen siitä, että selvitettäisiin voidaanko Valkeakosken henkilöstölle tehdä koronalisä palkkausjärjestelmään. Teuvo Nieminen kiinnitti huomiota, että asia kuuluu kaupunginhallitukselle, joka on asiasta päättävä työnantaja.

Kimmo Seppälä teki aloitteen ensilumen hiihtoladun käyttömaksun perimisestä ulkopaikkakuntalaisilta yli 18-vuotiailta. Maksu on voimassa niin kauan kuin luonnonlunta ei ole.

Veera Kiretti teki valtuustokysymyksen Saharan tekonurmen lämmityksestä, kun koronatilanne estää hallin käytön. Hän tiedusteli kysymyksessään kuinka voitaisiin vaikka yhteistoimin taata lapsille ja nuorille mahdollisuus harrastaa vaikka halli on tällä hetkellä pois käytöstä.

Teuvo Nieminen teki valtuustokysymyksen Roukon yhtenäiskoulun hallinnon toimivuudesta. Nyt koululla on käytetty ulkopuolisia hintavia konsultteja tekemään työtä, jonka voisi hoitaa myös rehtori.

Budjettivaltuusto 16.11.2020

Valtuuston istuntoon kokoonnuttiin Pappilanniemeen jo klo 12 alkaen.

Käsittelyssä vuoden 2021 talousarvio ja vuosien 2021-2023 taloussuunnitelma.

Alkuun sovittiin valtuuston kokouspäivät vuodelle 2021.Valtuustokysymykseen maisematyön puuttumisesta saatiin selvitys, jossa samalla avattiin lupaprosessia.

Käytiin läpi muutamia henkilöstövaihdoksia. Michaela Palmbergin, Arja Ahosen ja Jani Hinkan muutto pois Valkeakoskelta. Michaelan tilalle valtuustoon nousee Juha Lehtonen. Tarja Ahosen tilalle nousee Kimmo Seppälä. Kaupunginhallituksen varajäseneksi Ahosen tilalle tulee Sirpa Salo, ja Jani Hinkan tilalle kohylan varajäseneksi tulee Olli Paasio. Kohylaan varapuheenjohtajaksi sekä uudeksi jäseneksi Mikaelan tilalle nimettiin Anja Peräkääly ja hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen Laura Pyymäki.

Vuoden 2021 tulovero- ja kiinteistöveron prosenttien päättäminen aiheutti keskustelua. Teuvo Nieminen (sit.) esitti, että kiinteistöveroa ei nostettaisi. Harri Asikainen (vas) oli saman mielinen omassa puheenvuorossaan ja esitti, että kiinteistöveroa ei nostettaisi, ja tuloveroa nostettaisiin sen sijaan. Veron nosto herätti aika paljon keskustelua. Esityksistä äänestettiin, mutta kaupunginhallituksen esitys tuli päätökseksi, eli yleinen kiinteistövero nousee 1,30 -> 1,40 sekä vakituisessa käytössä olevien asuinrakennusten kiinteistövero nousee 0,5 -> 0,6.

Talousarvion käsittelyn aloitti kaupunginjohtaja Jukka Varonen. Hän avasi epävarmaa tilannetta ja korosti tilanteessa tulevaisuuteen katsomista. On hyväksyttävä, että sopeuttamistoimia tullaan tarvitsemaan jatkossa. Kaupungin talouteen vaikuttavat tulevina vuosina voimaakkaasti investoinnit sekä uusien hyvinvointialueiden käyttöönotto.

Pekka Järvinen otti sdp:n ryhmäpuheenvuorossa sitä, että investoinnit ja panostukset tulevaisuuteen ovat välttämättömiä. On myös varauduttava siihen, että palvelujen keskittäminen tulee vaikuttamaan ihmisten elämään. Hän myös muistutti, että vaikka kuluvan vuoden tulos voi olla positiivinen, se on harha ja perustuu kertaluontoisiin valtion tukiin. Pekka myös haastoi kaupunkilaisia mukaan miettimään keinoja parantaa asumista ja asumismahdollisuuksia keskustan ulkopuolella.

Mikko Franssila kokoomuksesta pohjusti, että tuleva valtuustokausi tulee olemaan uudelle valtuustolle todella haastava. Hän myös pohjusti rantojen osayleiskaavan työn aloittamista. Hän toivoi, että samassa yhteydessä selvitetään mm. vapaa-ajan asunnon muuntamista pysyväksi asunnoksi. Mikko muistutti, että talouden tasapainotusta tullaan tarvitsemaan myös jatkossa. Jos menojen kasvua ei saada hillittyä, tulee maksujen ja verojen nostosta toistuva kaava.

Mikko Nurmo (ps) muistutti että kunnallisveron tuotto kerätään pääosin keskiluokkaisilta ihmisiltä. Hän nosti esiin, että hyvät palvelut kiinnostavat ihmisiä jotka palveluja paljon käyttävät. Puheessaan hän kritisoi Suomen kansanvälistä talouspolitiikkaa ja nosti esiin sen, että ennen kaikkea tarvitaan lisää veronmaksajia ja esim. Jutikkalan alueelle teollisuutta. Hän nosti esiin, että säästöehdotukset eivät menneet kaupunginhallituksessa läpi, vaikka ne olisivat keino tervehdyttää kaupungin taloutta. Myöskään kaupungin organisaatiomuutokset eivät ole pienentäneet kuluja toivotulla tavalla.

Veera Kiretti (vas.) nosti esiin puheessaan tarpeen lasten ja nuorten tukemiseen ja sosiaalityön mitoitukseen. Työllisyysasteen nosto tulisi olla myös kuntatasolla tärkeä tavoite, ja oppivelvollisuuden nosto tukee tätä tavoitetta. Tulevaisuudesta selviäminen vaatii yhteistyötä ja tavoitteellisuutta.

Riitta Haapala (kd) pohti että taloudessa menee kaupungilla kohtuullisen hyvin, mutta tilanne muuttunee voimakkaasti tulevaisuudessa. Talousratkaisuissa on hänen mukaansa katsottava voimakkaasti tulevaisuuteen ja huomioitava, että emme jätä liiallista velkataakkaa lapsille ja nuorille. On syytä varustautua etukäteen korkotason muutoksiin sekä soteuudistukseen. Hän kiinnitti huomiota myös eriarvoistumiseen, ja korosti, että jokaisella lapsella tulisi olla oikeus menestyä riippumatta sosioekonomisesta asemasta.

Marja Valkama keskustasta kiitti hyvää valmistelua. Harmitteli, että kaupunginhallituksen päätöksissä hyvä valmistelu meni hukkaan, ja lopulta käyttöön haluttiin vain veronkorotukset ja taksojen nostot. Valkama korosti puheessaan toimintojen tehostamista sekä rakenteellisia uudistuksia. Hän esitti toiveen, että tulevina vuosina tehtäisiin satsauksia kaupungin elinvoimaan.

Reijo Heinonen (sit) toi esiin, että edessämme on neljäs tappiollinen talousarvio, jossa on luvassa vain verojen ja maksujen korotuksia. Asiantuntijoiden tasapainotuksen muita keinoja ei otettu käyttöön ja palkkakustannukset nousevat kohtuuttomasti. Hän esitti, että kaupungin olisi syytä aloittaa uudet YT-neuvottelut, joiden aikataulutus tehdään järkevämmin. Hän myös toi esiin, että keskittymällä talouden tasapainottamiseen aikaisemmin, voitaisiin soteen siirtymiseen suhtautua paljon rauhallisemmin.

Itse nostin omassa puheessani esiin tulevaisuuden mahdollisuudet, joilla Valkeakoskelle saataisiin vetovoimaa ja uudenlaista taloutta. Koko puhe löytyy Valkeakosken Vihreiden sivuilta.

Ryhmäpuheenvuorojen jälkeen aloitettiin avoin keskustelu. Kai Muukkonen esitti omassa puheenvuorossaan, että hiihtolatu voitaisiin siirtää keskustaan esim. kirjaslammen ympäristöön. Teuvo Nieminen suomi kovin sanoin johtajuutta ja haluttomuutta tarttua toimeen konkreettisten säästöjen aikaan saamiseksi.Varsinaiseen talousesitykseen tuli huomattavan vähän muutosesityksiä. Nieminen esitti Heinosen kannattamana, että uusia virkoja ei perusteta, ja uusille työntekijöille ei ole varata määrärahoja. Esitys kaatui äänestyksessä. Kai Muukkonen esitti lisäystä, että vähimmäismitoitus määritellään myös talousarviossa. Sari Pulla-Savolainen kommentoi, että asia on lautakunnan käsittelyssä heti tiistaina, ja prosessi on siis lautakunnan työn alla ja tapahtuu myös ilman kirjausta. Kirjausta ei lisätty kirjaan. Sivulle 48 tehtiin yksimielisesti tekstimuutos koskien kuntoutus- ja lyhytterapian palvelusetelin valmistelua. Veera Kiretti (vas) esitti, että vesimaksuja korotettaisiin vain 2,5 % ehdotetun 5 % sijaan. Hannu Uusikartano kertoi terveisinä, että uuden vesilaitoksen myötä veden laatu on todella reilusti parantunut ja siksi siis hintansa arvoinen hyvinkin. Kiretin esitys kaatui äänestyksessä.Kai Muukkonen esitti, että investointeihin kaulustohankintoihin summaksi muutetaan 486 000 kuten lautakunta oli alun perin esittänyt (KH:n esitys 350 000). Esitys kaatui äänestyksessä. Hannu Uusikartano esitti, että konsernin tavoite Valkeakosken Energian osalta selkeytetään tekstissä. Muutos hyväksyttiin yksimielisesti. Teuvo Nieminen teki esityksen että kaupunginhallitus aloittaa YT-neuvottelut siten, että niiden tuloksia voidaan hyödyntää seuraavan kauden talousarviosuunnittelussa. YT-neuvottelujen perusteena tuotannolliset ja taloudelliset syyt. Esitys kaatui äänestyksessä.

Lopuksi tehtiin vielä henkilöstöä koskevia esityksiä, joissa perustettiin talousarviossa budjetoituja virkoja ja vakansseja sekä lakkautettiin tarpeettomat virat.

Sivustomme käyttää evästeitä. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön sekä tietosuojakäytäntömme. Lisätietoja

The cookie settings on this website are set to "allow cookies" to give you the best browsing experience possible. If you continue to use this website without changing your cookie settings or you click "Accept" below then you are consenting to this.

Close