Valtuustoaloite matalan kynnyksen mielenterveysavun lisäämiseksi Valkeakoskella

Matalan kynnyksen mielenterveysavun puute on ongelma Valkeakoskella. Mielenterveyspalvelujen piiriin pääsee edelleen pääosin vain hoitajan tai lääkärin lähetteellä. Mielenterveyden ja oman jaksamisen horjuessa nopea hoitoon pääsy, sekä matalan kynnyksen palvelu on ensiarvoisen tärkeää. Moni ongelma hoituisi nopeammin ja kevyemmin kustannuksin, jos mahdollisuus varhaiseen puuttumiseen sekä matalan kynnyksen ”yhden luukun” -palvelut olisi taattu. Erityisesti nuorten ja syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden palveluiden jakautuminen monen viranomaisen ja palveluntarjoajan taakse tekee avun saamisesta ja sen hakemisesta vaikean oloista ja raskasta niin henkilölle itselleen kuin myös läheisille. Mielenterveyden ongelmien, kuten masennuksen ja itsetuhoisten ajatusten synkkyydessä, päivien ja viikkojen jonotus on tuskallista. Lisäksi luukulta toiselle kulkeminen voi tuntua psyykkisistä ongelmista kärsivälle ylivoimaiselta haasteelta. Joskus apu tulee liian myöhään. Päihdeongelmaisille on tarjolla A-klinikan palvelu joka päivä, mutta niille, jotka eivät ole vielä hoitosuhteessa ja kärsivät psyykkisistä ongelmista, mutta eivät päihdeongelmista, vastaavaa palvelua ei ole.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Valkeakoski alkaa selvittää mielenterveyspalveluiden kynnyksetöntä hoitoon pääsyä. Tavoitteena tulisi olla päivittäin avoinna oleva palvelu, joka olisi avoin kaikille ja helposti myös nuorten saavutettavissa. Samalla tulisi selvittää mahdollisuus ja käytännöt siihen, että eri toimijoiden palveluja olisi mahdollista saada yhden tukihenkilön kautta siten, että tieto eri toimijoiden ja viranomaisten kesken kulkisi nopeasti ja saumattomasti.

Valtuustoaloite osallistuvan budjetoinnin käyttöönotosta Valkeakoskella

15.10.2018

Valtuustoaloite osallistuvan budjetoinnin käyttöönotosta Valkeakoskella

Osallistuva budjetointi tarkoittaa talouden ja demokratian yhdistämistä. Asukkaat otetaan siinä mukaan pohtimaan ja myös päättämään siitä, mihin taloudelliset resurssit suunnataan ja millä tavalla ne käytetään. Miten kevyen liikenteen väylät, viheralueet ja liikuntapaikat toteutetaan? Mihin koulut ja päiväkodit sijoitetaan? Vaikka valtuusto päättääkin kuntatalouden isoista linjoista ja kokonaisuuksista, kuntalaisia kannattaa kuunnella. Tuloksena on osuvampia palveluja ja tyytyväisempiä asukkaita. Yhdessä kunnan asukkaiden kanssa voidaan pohtia, mistä löydetään resursseja toteuttaa sellaisia yhteisesti tärkeiksi koettuja asioita, joihin kunnan omat resurssit eivät yksinään riitä.

Kuntaliitto on julkaissut kesäkuussa 2017 Suomen ensimmäisen osallistuvan budjetoinnin oppaan kunnille. Oppaassa on esitelty eri tapoja soveltaa osallistuvaa budjetointia sekä kuvattu siitä saatavia keskeisiä hyötyjä. Myös kuntalain 22 §:ssä kannustetaan osallisuuden ja vaikuttamisen edistämiseen erityisesti järjestämällä mahdollisuuksia osallistua kunnan talouden suunnitteluun.

Osallistuva budjetointi on Suomessa vielä melko uusi käsite, vaikka sitä on käytetty eri muodoissa muutamissa kunnissa. Kansainvälisesti osallistuvaa budjetointia käytetään verrattain laajasti, ja siitä on saatu hyviä kokemuksia. Parhaimmillaan osallistuva budjetointi lisää kuntalaisten aktiivisuutta ja kiinnostusta yhteisten asioiden hoitoon sekä auttaa kohdentamaan verovaroja tehokkaasti oikeisiin kohteisiin.

Osallistuvaan budjetointiin ei ole yhtä ainoaa oikeaa menetelmää, vaan sitä voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Sama malli ei sovellu jokaiseen kuntaan ja maakuntaan. Kuntaliitto kannustaa kuntien viranhaltijoita, luottamushenkilöitä ja asukkaita tutustumaan oppaaseen ja kokeilemaan erityyppisiä osallistuvan budjetoinnin muotoja. Osallistuva budjetointi on käytössä esimerkiksi Helsingissä ja Tampereella. Varkaudessa osallistuva budjetointi on käytössä työllisyys- ja nuorisopalveluissa. Muiden kuntien malleja voitaisiin hyödyntää Valkeakoskella.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Valkeakoskella otetaan käyttöön osallistuva budjetointi.

Valtuustoaloite: E-sports pelisalihankkeen selvitys ja käynnistäminen

Me vihreät näemme tulevaisuudessa digitalisaation tulevan yhä suuremmaksi osaksi ihmisten elämää. Tästä syystä näemmekin, että tähän aiheeseen tulisi tarttua yhä vahvemmin.

Haluamme, että Valkeakosken kaupunki selvittää mahdollisuutta E-sports pelisalin käynnistämiseen vuoden 2019 aikana. E-sports on tulevaisuudessa yhä suurempi urheilulaji, jonka huiput tienaavat jo nyt miljoonia. Yhteisellä pelisalilla Valkeakosken nuoret pääsevät haastamaan toisiaan pelien parissa, tai miksei myös tähtäämään tulevaisuudessa nettipelien ammattilaisiksi. Tämä toisi Valkeakoskelaisia nuoria yhteen – juuri niitä nuoria, jotka muutoin helposti jäisivät kotiin yksin pelaamaan.

E-sports-pelitoiminnan lisäksi salilla voisi olla vinkkejä ruokavalion suunnittelemiseen ja liikuntaan, sillä nämä ovat iso osa E-sports ammattilaisuutta. Tämä olisi täysin uudenlainen tapa aktivoida Valkeakosken nuorisoa. Pelisali voisi toimia esimerkiksi Valkeakosken nuorisotoimen alaisuudessa.

Valtuustoaloite: Kuivajäteastian tyhjennysvälin pidentäminen 16 viikkoon

Tehostunut jätteiden kierrätys ja kotitalousjätteiden tarkempi lajittelu tarkoittaa kotitalouksissa yhä pienempää määrää sekajätettä. Etenkin haja-asutusalueella tämä tarkoittaa sitä, että jäteautot pahimmillaan kiertävät tyhjentämässä lähes tyhjiä jäteastioita. Tällä hetkellä 12 viikkoa on pisin mahdollinen tyhjennysväli, jonka erillisellä hakemuksella voi saada. Joissakin tapauksissa myös tämä on tarpeettoman kiivas tyhjennystahti. Esitämme, että asiakkaan pyynnöstä ja ehtojen täyttyessa tyhjennysvälin voisi pidentää jopa 16 viikkoon.

Valtuustoaloite Kotihoidon resurssien riittävyyden selvityksestä

Monessakin yhteydessä on kuluvana talvena käyty keskustelua Valkeakosken kotihoidon resursseista, sekä niistä palveluista, joita sillä voidaan vanhuksille tarjota. Ehdotamme, että Valkeakosken kaupunki tekee perusteellisen selvityksen kotihoidon resurssitilanteesta sekä kotihoidon palvelun riittävyydestä ja kattavuudesta. Selvityksessä tulisi huomioida niin vanhusten kokemus palvelujen riittävyydestä ja kattavuudesta, kuin myös työntekijöiden jaksaminen ja hyvinvointi, sekä mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä.

Selvityksen perusteella niin lautakunta kuin valtuustokin voisi paremmin suunnitella ja kohdentaa tarvittavat toimet vanhusten kotihoidon parantamiseksi.

Valtuustoaloite: Muovin kierrätyksen lisääminen

Muovipakkauksilla on iso ympäristökuormitus. Fossiilisesta öljystä valmistettu muovi ei maadu luonnossa. Valmistus kuluttaa luonnonvaroja ja energiaa. Suomessa muovipakkauksista syntyy joka vuosi jätettä 15 kiloa henkilöä kohti. Suurinta osaa pakkauksista käytetään vain kerran.

EU:n tammikuussa julkistetun ensimmäisen muovistrategian yhtenä tavoitteena on, että yli puolet Euroopassa tuotetusta muovijätteestä on kierrätettävä vuoteen 2030 mennessä. Suomessa kierrätetään tällä hetkellä vain 20 prosenttia muovista. Pakkausmuovien osalta Suomen kierrätysaste on koko EU:n huonoin.

Jätelain etusijajärjestys velvoittaa kierrättämään jätteen ennemmin kuin hyödyntämään sen energiana tai loppukäsittelemään. Velvoite sitoo niin kuntia, jätelautakuntia kuin jätehuoltoyhtiöitä.

Muovin kierrätystä on siis lisättävä huomattavasti.

Vuonna 2014 voimaan tullut jätelain pakkausasetus siirsi vastuun kuluttajien pakkausjätteen keräämisestä kunnilta pakkausten tuottajille, eli kaupalle ja teollisuudelle. Tuottajan on järjestettävä jätteen uudelleenkäyttö ja kierrätys sekä vastattava sen kustannuksista. Tuottajat hoitavat tämän vastuunsa tuottajayhteisön, Suomen Uusiomuovi oy:n kautta. Suomen Uusiomuovi on tehnyt sopimuksen pakkausjätteen kierrätyksestä Suomen Pakkauskierrätys Rinki oy:n kanssa.

Rinki-ekopisteverkostossa on kartonki-, lasi- ja metallipakkauksille yli 1 850 keräyspistettä, mutta muovipakkauksille vain hieman yli 500 pistettä koko Suomessa. Seurauksena muovipakkausten kierrätyspisteverkko on hyvin harva, ja kuluttajaa lähin keräyspiste saattaa sijaita kymmenien kilometrien päässä.

Muovipakkausten erillinen kuljettaminen pitkän matkan päähän autolla vähentää muovin kierrätyksestä saatavaa ympäristöhyötyä. Harva keräysverkosto on johtanut myös keräysastioiden nopeaan täyttymiseen, ja täysistä astioista muovijätteet leviävät roskaamaan ympäristöä. Kierrättäjän kannalta olisi kaikkein kätevintä, jos muovin kierrätyspiste löytyisi mahdollisimman läheltä, jopa omasta taloyhtiöstä.

Jätelautakunta voi jätehuoltomääräyksissään asettaa erilliskeräysvelvoitteita taloyhtiöille muovipakkausjätteen osalta. Monissa kunnallisissa jätehuoltomääräyksissä 10 tai 20 huoneiston taloyhtiöille on jo säädetty erilliskeräysvelvoite esimerkiksi lasin, metallin ja kartongin keräämiseen. Muovipakkauksille olisi mahdollista määritellä vastaava erilliskeräysvelvoite.

Kiinteistöillä on jo nyt oikeus järjestää erilliskerätyn muovipakkausjätteen kuljetus, jos kunta ei huolehdi sen järjestämisestä. Kustannukset kiinteistöille ovat kuitenkin sitä korkeammat, mitä harvempi keräysverkko on. Kattava erilliskeräysvelvoite laskisi muovinkeräyksen hintaa kiinteistöille ja lisäisi ihmisten yhdenvertaisuutta. Laaja keräysvelvoite helpottaa myös kuljetusten optimoimista, sillä muovipakkausjätteen keräys vaatii oman keräilyreitin.

Esitämme, että Valkeakoski velvoittaa jätelautakunta Kolmenkierron selvittämään, millä keinoilla muovinkeräystä voidaan lisätä ja tehostaa. Tarvittaessa voitaisiin ottaa käyttöön muovin erilliskeräysvelvoite jokaiselle kaupunkialueella sijaitsevalle 20 asuinhuoneiston kiinteistölle. Tehokkaalla reitityksellä voidaan minimoida muovin erilliskeräyksestä aiheutuvat päästöt ja hoitaa keräys mahdollisimman taloudellisesti ja ympäristöystävällisesti.

Sivustomme käyttää evästeitä. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön sekä tietosuojakäytäntömme. Lisätietoja

The cookie settings on this website are set to "allow cookies" to give you the best browsing experience possible. If you continue to use this website without changing your cookie settings or you click "Accept" below then you are consenting to this.

Close