Ryhmäpuheenvuoro 15.11.2021

Hyvät ystävät, valtuutetut, virkamiehet ja katsojat

Taas on se aika vuodesta, kun päätetään tulevan vuoden budjetista. Nyt meillä on esitystä ollut tekemässä uusi kaupunginjohtajamme Minna Uschanoff sekä uusi kaupunginhallitus. Tilanne on haastava ja epävarma monella tapaa – pandemia, hyvinvointialueiden käynnistyminen sekä taloudellinen tilanne aiheuttavat uusia haasteita meille kaikille.

Ihan aluksi haluan kiittää tehdystä työstä. Matkailun ja yritteliäisyyden edistäminen, asuinalueiden kehityshankkeet, maankäytön uudistus, kulttuuripalvelutuotantoon panostaminen, HINKU-kuntahankkeet sekä kipeästi kaivattu ja toivottu uusi ympäristötarkastajan virka ovat hyviä askelia oikeaan suuntaan ja toivon todella, että nämä kehityskohteet ja edistysaskeleet myös konkreettisesti näkyvät tulevaisuuden Valkeakoskella.

Ja sitten siihen ei niin mukavaan asiaan eli tavoitteet vs. talouden raamit. Siinä on yhteensovitettavaa.

Siinä missä kaupunkia tulee uudistaa ja viedä eteenpäin, tulee meidän aina muistaa, että kaupungin perustehtävä on tuottaa hyvinvointia ja palveluja kuntalaisille. Tämä toki tarkoittaa sitä, että kaupungin talouteen on panostettava ja rahaa näiden palvelujen tuottamiseen on oltava. Jostakin raha on otettava, ja suurin kysymys vuodesta toiseen onkin se, että mistä ja keneltä. Sillä kuten vuosi sitten puheessani kerroin – kaupungilla ei ole omaa rahaa, vaan jokainen sentti ja euro on kerätty kaupunkilaisilta ja jokaisen sentin ja euron osalta me olemme vastuussa sen rahan oikeille omistajille – kaikille kaupunkilaisille.

Millaisella periaatteella me keräämme tuottoja kaupungin kassaan, kuka maksaa ja kenelle annetaan? Yhtälö ei missään nimessä ole helppo, ja siksi onkin tärkeää miettiä tarkkaan mitä meillä on voitettavana ja hävittävänä. Keskiössä tulisi kaikessa olla ihmisten hyvinvointi ja se, että jokainen pärjää – se että kaikki pidetään mukana. Reiluus ja kestävyys. Ja hyvinvoivat ihmiset tarvitsevat ympärilleen elinvoimaisen, tulevaisuuteen katsovan ja toimivan kaupungin. Kaupungin, joka myös uskaltaa kehittyä ja kehittää itseään.

Talouteen on budjetissa haettu tukea nostamalla esim. osinkotavoitetta Valkeakosken asunto-osakeyhtiötä. Toki totta on, että lähtökohtaisesti kaupungin sijoitusten tulisi tuottaa voittoa. Mutta miten voitto-oletus realisoituu, jos nähtävissä kuitenkin on, että välttämättä edes toimintoja sopeuttamalla ja tehostamalla tulosta ei ole mahdollista lisätä? Realisoituvatko tuotto-odotukset vuokrankorotuksina, jotka nimenomaan heikentävät jo ennestään heikossa asemassa olevien tilannetta vai saadaanko osingot todella toimintoja uudelleen järjestämällä ilman että heikennetään ihmisten toimeentuloa?

Budjettiesityksessä esitetään myös korotuksia kaupungin liiketilojen ja varastojen vuokriin. Siinä missä toisaalta strategisissa tavoitteissa halutaan uusia yrityksiä ja toimijoita kaupunkiin, toisaalta korotetaan vuokrakantoja. Onko tämä tavoitteen mukaista elinkeinopolitiikkaa?

Ja kuitenkin – jostakin se raha on tehtävä. Jonkun on maksettava, jotta me saamme vietyä kaupunkia eteenpäin. Nämä päätökset eivät koskaan ole helppoja, ja erityisen vaikeita ne tuntuvat olevan poliitikoille. Varmasti tänäänkin tulemme salissa kuulemaan monenlaisia perusteluja ja avauksia siitä, mitä ja miten rahoja tulisi jakaa. Täydellisiä ratkaisuja harvoin on – ei minullakaan niitä ole – on vain erilaisia näkemyksiä, kompromisseja ja perusteluja. Mutta toivottavaa olisi, että jokaisen meistä perustelut – silloin kun niitä edes esitetään – veisivät meitä eteenpäin, eivät taaksepäin.

Joten katsotaan eteenpäin.

Visioidaan kaupunki, joka on pystyssä vielä kymmenen vuoden päästäkin. Pelataanko Tehtiksellä vielä liigapelejä, pesiikö Heritynniemessä liito-oravia ja ovatko uudet yritykset löytäneet täältä oman mansikkapaikkansa? Kokevatko tulevaisuuden nuoret olevansa merkittäviä tälle kaupungille, pääsevätkö he osaksi päätöksentekoa? Otetaanko myös ne heikoimmassa asemassa olevat mukaan kehittämään kaupunkia uudenlaisen osallistamisen kautta? Lämpiääkö kaupunki vihreällä energialla ja sitooko maa sen hiilidioksidin, joka muutoin leviäisi ilmakehää lämmittämään? Minun haaveissani näin on.

Asukasluvun lasku on yksi suurimpia tulevaisuuden haasteita. Yhdeksi vetovoimatekijäksi muuttajille mainitaan elinvoimaiset ja läheiset viheralueet pientaloalueiden lähistöllä. Kuluneella viikolla saimme ilahduttavia uutisia, kun Luonnonperintösäätiö oli voittanut tarjouskilpailun 14 ha metsäalueesta Painon lähellä ja perustanut sinne suojelualueen. On kuitenkin surullista, että suojelualueiden perustaminen on yksityisten rahastojen varassa. Kaupungilla tulisi olla ilmastotyönsä tueksi selkeä metsänsuojeluohjelma, jonka avulla voitaisiin kartoittaa uudet suojelua tarvitsevat kohteet ja jossa voitaisiin myös turvata elinvoimaiset viher- ja virkistysalueet myös tuleville sukupolville. Esim. Heritynniemen suojelu ja valjastaminen koko kaupungin omaksi vihersatamaksi olisi myös ilmastoteko ja tulevaisuudessa palvelisi kaupungin tavoitetta vihreästä ja elinvoimaisesta kaupungista, jossa jokaisella on mahdollisuus hyvään ja toimivaan luontosuhteeseen.

Osallisuuden kokemus vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin merkittävästi. Avoimuus ja päätöksenteon läpinäkyvyys ovat avain jokaisen kaupunkilaisen osallistamiseen yhteiseen päätöksentekoon. Jo aikaisemmin mainitsin päätöksenteon perusteista, ja sen tärkeydestä. Toki kaupunginhallitus ja viranhaltijat joutuvat käsittelemään paljon asioita, joita ei esim. talous- tai yksityisyyssyistä voida julkisesti kertoa. Mutta valtaosa päätöksenteosta on julkista, ja julkista tulisi olla myös taustat, perustelut ja ryhmien kannat. Jokaisella kaupunkilaisella on oikeus kyseenalaistaa meidän päätöksiämme, ja mitä paremmin, avoimemmin ja laajemmin me voimme asioista keskustella ja niiden taustoja avata, sen paremmin me osallistamme ihmiset niiden päätösten taakse, ja sen paremmin me myös voimme seurata päätösten vaikutuksia. Olen aikaisemminkin liputtanut osallistavan budjetoinnin puolesta, ja teen sen taas – antamalla kaupunkilaisille konkreettisen mahdollisuuden vaikuttaa, me annamme mahdollisuuden uusille ideoille, uudenlaiselle päätöksenteolle ja uudelle toimeliaisuudelle.

Tulevaisuus on täynnä haasteita, ja yksi niistä suurista on työllistyminen ja työvoiman saatavuus. Entistä useampi nuori työllistyy suoraan mikroyrittäjäksi tai epätyypilliseen työsuhteeseen. Kaupungissa, jossa on totuttu ihannetilanteessa kulkemaan koulusta tehtaaseen ja siitä eläkkeelle, sopeutuminen uuteen on vähintäänkin haastavaa. Haastavaa, mutta ei mahdotonta. Pienenä kaupunkina meillä olisi mahdollisuus toimia joustavasti ja kehittää uusia yhteistyön muotoja pien- ja mikroyritysten välille, sekä ratkaista uudella tapaa erilaisia etätyömahdollisuuksia. Mahdollistaa uudenlaisten toimintamallien löytyminen. Sitouttaa opiskelijoita ja yrityksiä uudella tapaa kaupungin kehittämiseen. Tämä vaatii ajattelutavan muutoksen, sen hyväksymisen, että menneeseen ei ole paluuta. Ja miksi olisikaan, jos tulevaisuus on täynnä mahdollisuuksia.

Sillä niitä meillä on, jos vain haluamme niistä ottaa kiinni.

Kaupunginvaltuusto 19.4.2021

Kaupunginvaltuustossa hyväksyttiin hallintosäännön muutos, joka keskittyi henkilöstöjaoston lakkauttamiseen sekä pieniin muutoksiin vakanssinimitysten osalta ja muutoksiin, joita uusi oppivelvollisuuslaki vaatii. Uuden valtuustokauden myötä on tarkoitus aloittaa suurempi hallintosäännön muokkaus- ja uudistusprosessi, jossa hallintosääntö muutetaan vastaamaan paremmin nykyaikaa ja muuttuneita hallinnon tarpeita.

Valkeakosken konserniohjeeseen muutettiin talousraportointi vastaamaan kaupungin talousarvion raportointisykliä sekä tehtiin pieniä korjauksia liittyen hallintosääntöön sekä kaupunkikonserniin.

Saimme myös raportin Valkeakosken elinkeino-ohjelman toteutumisesta vuonna 2020. Elinkeino-ohjelman toteutuminen herätti aika paljon keskustelua. Omassa puheenvuorossani nostin esiin mm. Leader-hankkeiden vähäisen määrän verrattuna muihin seutukuntiin, sekä markkinoinnin ja toivoin huomiota myös pienille ja mikroyrityksille sekä etätyöläisille. Erityisesti yritysten markkinointi aiheutti paljon keskustelua ja siihen kaivattiin uusia ratkaisuja.

Joni Kumlanderin (sdp) valtuustoaloitteeseen graffitiseinistä kaupunginhallitus vastasi, että graffitiseiniä ei tarvitse erikseen rakentaa, vaan tähän käyttöön löytyy kaupungista sopivia pintoja, joita voidaan hyödyntää. Nuorisotoimi sopii yhteistyössä rakennusvalvonnan kanssa pelisäännöt seinien osalta, ja rakennusvalvonta osoittaa sen jälkeen seinäpintoja graffitikäyttöön esim. Apian kentän tukimuuriin sekä alikulkusiltojen seiniin.

Anne Rikassaaren (ps) aloitteeseen tallentavan kameravalvonnan lisäämisestä keskusta-alueella Tekninen keskus vastasi, että kameravalvontaa on aktiivisesti kehitetty yhteistyössä paikallisen poliisin kanssa, ja tarkoitus on myös jatkossa jatkaa tätä yhteistyötä. Kameravalvontaa on myös keskusta-alueella lisätty koko talven ajan.

Maija Kuivasto (vas) teki aloitteen 2 kpl soutuveneiden hankinnasta, joita lainataan ilmaiseksi kaupunkilaisille.

Kai Muukkonen (vas) teki aloitteen suolistosyöpien seulonnan aloittamisesta 2022 alkaen.

Veera Kiretti (vas) teki aloitteen lapsivaikutusten arvioinnista kaupungin päätöksenteossa. Arvioinnin pyrkimyksenä on selvittää miten päätökset vaikuttavat kaupungin lapsiin ja miten toimintoja voidaan toteuttaa lasten edun kannalta mahdollisimman hyvin.

Valtuustoaloite matalan kynnyksen mielenterveysavun lisäämiseksi Valkeakoskella

Matalan kynnyksen mielenterveysavun puute on ongelma Valkeakoskella. Mielenterveyspalvelujen piiriin pääsee edelleen pääosin vain hoitajan tai lääkärin lähetteellä. Mielenterveyden ja oman jaksamisen horjuessa nopea hoitoon pääsy, sekä matalan kynnyksen palvelu on ensiarvoisen tärkeää. Moni ongelma hoituisi nopeammin ja kevyemmin kustannuksin, jos mahdollisuus varhaiseen puuttumiseen sekä matalan kynnyksen ”yhden luukun” -palvelut olisi taattu. Erityisesti nuorten ja syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden palveluiden jakautuminen monen viranomaisen ja palveluntarjoajan taakse tekee avun saamisesta ja sen hakemisesta vaikean oloista ja raskasta niin henkilölle itselleen kuin myös läheisille. Mielenterveyden ongelmien, kuten masennuksen ja itsetuhoisten ajatusten synkkyydessä, päivien ja viikkojen jonotus on tuskallista. Lisäksi luukulta toiselle kulkeminen voi tuntua psyykkisistä ongelmista kärsivälle ylivoimaiselta haasteelta. Joskus apu tulee liian myöhään. Päihdeongelmaisille on tarjolla A-klinikan palvelu joka päivä, mutta niille, jotka eivät ole vielä hoitosuhteessa ja kärsivät psyykkisistä ongelmista, mutta eivät päihdeongelmista, vastaavaa palvelua ei ole.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Valkeakoski alkaa selvittää mielenterveyspalveluiden kynnyksetöntä hoitoon pääsyä. Tavoitteena tulisi olla päivittäin avoinna oleva palvelu, joka olisi avoin kaikille ja helposti myös nuorten saavutettavissa. Samalla tulisi selvittää mahdollisuus ja käytännöt siihen, että eri toimijoiden palveluja olisi mahdollista saada yhden tukihenkilön kautta siten, että tieto eri toimijoiden ja viranomaisten kesken kulkisi nopeasti ja saumattomasti.

Ryhmäpuheenvuoro 16.11.2020

Ryhmäpuheenvuoro 16.11.2020

On kiitollista olla päättämässä kaupungin asioista silloin kun asiat ovat hyvin. ”Silloin kun on rahaa, on kavereita” -lienee tuttu sanonta kaikille, ja se todella konkretisoituu vaikeina aikoina. Minä uskon, että ihan jokainen täällä toivoisi, että me voisimme tarjota ihan jokaiselle parasta ja kaikkea hyvää, mutta aina niin ei voida tehdä – jos koskaan. Kaupungin resurssit ovat rajalliset, ja se tulee ihan jokaisen päättäjän tunnustaa.

On oikeastaan melkein nurinkurista puhua ”kaupungin” rahasta, kun tosiasiassa se ei ole kaupungin. Jokainen kahvikupillinen, tämä tila, ja aika monen täällä istuvan palkka on kaupungin asukkaiden rahalla kustannettu. Se on niiden ihmisten rahaa, jotka täällä asuvat ja elävät. Ja on meidän vastuullamme taata, että he saavat parhaan katteen tälle sijoitukselleen. Meidän täytyy huolehtia, että heidän euronsa ja senttinsä takaavat heille parasta mahdollista mitä niillä rahavaroilla voi saada.

Poikkeukselliset ajat ovat koetelleet kuntien lisäksi myös näiden ihmisten taloutta – pandemian aiheuttamia taloudellisia vaikeuksia korjataan monessa perheessä vielä vuosienkin päästä. Harvalta perheeltä siis liikenisi ylimääräisiä veroäyrejä kaupungin kassaan, joten on todella tärkeää, että me päättäjinä teemme ratkaisuja, joilla voidaan tarjota palvelut kaikille kaupunkilaisille kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Tämä tarkoittaa sitä, että meidän on suhtauduttava ennakkoluulottomasti ja rohkeasti myös niihin pahamaineisiin ulkoistuksiin ja säästöihin. Hyvällä, laadukkaalla ja tarkasti rajatulla kilpailutuksella voidaan saavuttaa säästöjä ja luoda myös uudenlaista paikallistaloutta ja yrittäjyyttä – jos niin vain halutaan. Vaikuttavuuden ja laadun ottaminen kilpailutuskriteeriksi voisi tarjota meille keinoja saada entistä parempaa palvelua pienimmin kustannuksin. Kaupungin kilpailutusosaamiseen tulisi panostaa ja henkilöstöä kouluttaa tätä varten. Entistä enemmän pitäisi hyödyntää myös pienhankintojen kilpailutusta ja osakilpailutusta. Parhaassa tapauksessa ulkoistus ja kilpailutus luovat myös yrittäjyyttä ja työpaikkoja sekä paikallistalouden kasvua.

Korona-aika on koetellut kovin myös nuoria ja lapsia, ja se jättää varmasti jälkensä. Meidän on aidosti ja oikeasti tehtävä kaikkemme, jotta yksikään lapsi tai nuori ei jäisi ulkopuolelle. Palveluverkkosuunnitelman toimeenpano nopeasti ja sitä kautta lasten ja nuorten tilanteen vakauttaminen sekä jo suunnitellut panostukset kuraattori- ja sosiaalipuolelle ovat tärkeä askel oikeaan suuntaan. Samalla kuitenkin eri toimijoiden yhteistoimintaa, viestintää ja matalan kynnyksen palveluja tulisi kehittää edelleen ja hakea rohkeasti uudenlaisia ratkaisuja nuorten ja lasten hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Tässä vaiheessa haluan kiittää kaupunginjohtaja Jukka Varosta siitä, että hän on tarttunut konkreettisesti toimeen osallistuvan budjetoinnin osalta, ja esittänyt määrärahaa nuorisovaltuustolle ilmastotekojen toteuttamiseen. Nuorten mukaan ottaminen konkreettiseen päätöksentekoon sekä osallistaminen myös talouden suunnitteluun on hyvä ja tärkeä pilotti, jonka toivon johtavan osallistuvan budjetoinnin laajempaankin käyttöönottoon kaupungissa.

Kaupungin luottamushenkilöinä ja työntekijöinä on meidän vastuullamme taata, että myös tulevaisuudessa Valkeakoski on paikka, joka kiiinnostaa ja kiinnittää yhä uusia ihmisiä.

Osallistuin viimeviikolla Leader-seminaariin ”Älykkäät maaseudut”, jossa käsiteltiin mm. kaupungistumisen trendejä ja sen vaikutuksia Pirkanmaalle. Lyhyesti tiivistettynä kaupungistuminen jatkuu, mutta muuttoliikettä tapahtuu nyt myös takaisinpäin – etenkin suurien kaupunkien ympäristöalueille.  Valkeakosken alueella muuttoliikennettä on tapahtunut voimakkaasti pientaloalueille, ja myös osavuotisten asukkaiden määrä on lisääntymään päin. Tampereen lähialueiden vetovoima toimii nimenomaan pientalovaltaisilla ja palvelurikkailla alueilla, joista on hyvät yhteydet ympäristökuntiin ja kaupunkeihin. Tämä antaa meille selkeitä suuntaviivoja siihen, miten kaupunkia kannattaa tulevaisuudessa kehittää, jotta voidaan varmistaa Valkeakosken kilpailukyky Tampereen lähialueiden kisassa.

Jotta voimme selvitä talouden ja tulevaisuuden haasteista, tarvitsee kaupunki uusia asukkaita, veronmaksajia ja taakan jakajia. Jos katsotaan kylmän taloudellisesti, niin Valkeakoski tarvitsee eritoten keskiluokkaisia, vakavaraisia ja työikäisiä ihmisiä. Nämä ihmiset eivät toiselta paikkakunnalta muuta keskustan kalliisiin kerrostaloihin, vaan etsivät usein luonnonläheistä asumista pientaloalueilla mutta palvelujen saavutettavissa. He arvostavat vakaata ympäristöä, hyviä lähivirkistysalueita, palveluja perheille sekä toimivia joukkoliikenteen ratkaisuja. He myös suurella todennäköisyydellä käyvät töissä Valkeakosken ulkopuolella tai ovat pien- tai mikroyrittäjiä.

Me tarvitsemme kaavoitusta, joka tukee tämän kaltaista asumista. Me tarvitsemme voimakasta panostusta tietoliikenneverkkoihin ja etätyömahdollisuuksiin. Meidän täytyy panostaa entistä enemmän omien lähivirkistys- ja viheralueidemme kehittämiseen ja lasten monipuolisiin ja monilajisiin harrastuksiin. Pien- ja mikroyrityksille on räätälöitävä palveluja ja toimintamahdollisuuksia. Ja on tehtävä uudistavaa, rakentavaa ja rohkeaa paikallispolitiikkaa.

Keskustan kehittäminen samalla on myös tärkeää – tiivis ja toimiva kaupunkikeskusta on meille kilpailuvaltti Tampereen lähikaupunkien keskinäisessä kilpailussa. Mutta miten ja millaiseksi me sitä uudistamme, sanelee pitkälti sen vetovoiman niin matkailun kuin muuttoliikenteenkin osalta. Vihreä, luonnonläheinen ja elävä keskusta on houkutteleva ja siitä tulee pitää kiinni. Asumisen tiivistämistä voidaan tehdä myös muulla tapaa, kuin kaikki lähirannat kaavoittamalla – etenkin kun on nähtävissä, että uusien asukkaiden houkutteluun ne eivät toimi. Sen sijaan asunnot nuorille ja opiskelijoille keskustassa tarjoavat houkuttelevan asumisratkaisun myös muualta tuleville opiskelijoille, ja mahdollistavat myös keskustan elävöitymisen.

Lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksiin ja osallistamiseen tulee panostaa entistä laaja-alaisemmin. Monilajisuus kannattaa ja kaupungista tulisi löytyä mahdollisuuksia urheilla myös muun kuin aerobickin tai jalkapallon parissa. Antamalla tilaa entistä laajemmalle skaalalle harrastusmahdollisuuksia e-urheilua unohtamatta me vähennämme riskiä syrjäytymiseen. Meillä kaupungissa toimii monia pieniä aktiivisia harrastajaporukoita, joiden toiminnan tukeminen ja parempi mahdollistaminen ei vaatisi kaupungilta suuria taloudellisia ponnistuksia. Tilojen käytön parempi suunnitteleminen, vuorotoiminnan kehittäminen ja avoin suhtautuminen monilajiseen harrastamiseen toisi entistä enemmän mahdollisuuksia lapsille ja nuorille valita ja löytää itselleen sopivia harrastusmahdollisuuksia.

Ryhmäpuheenvuoro 11.11.2019

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja yleisö,

Valmistautuessani tähän puheenvuoroon kaivoin esiin melko tasan vuosi sitten kirjottamani puheen – silloin tilanne oli talouden puolesta huolestuttava, ja talouden tasapainottamiseksi päädyttiin mm. veron korotukseen ja Korkeakankaan laskettelurinteen ylläpidon lopettamiseen. Vuosi on menty eteenpäin, ja nyt vuorossa on jälleen tiukka tilanne – talous ei ole parantunut, ja tulevana vuonna tästä syystä ollaan ottamassa lisää velkaa. Valkeakoski ei ole vaikeassa tilanteessa suinkaan yksin – haasteelliset talousnäkymät koskettavat lukemattomia kuntia ja kaupunkeja koko Suomessa. Meille haasteena ovat myös epäsuotuisa väestömäärän kehitys sekä ikääntyvä väestö, Valkeakosken sijainti ja etäisyys pääväylille. Uhkakuvia on helppo maalailla ja ongelmia löytää, vaikeampi on sitten niitä ratkaista tai kehittää uutta – mutta tätä meidän juuri tulisi näissä tilanteissa tehdä.

Tiukassa taloustilanteessa palveluista leikkaaminen on helppoa ja tuntuu järkevältä. Leikkaaminen ei kuitenkaan synnytä mitään uutta, vaan useimmiten se on jopa huonoa taloushallintaa. Se lisää usein kulurakennetta muualla, eikä luo kasvumahdollisuuksia. Kaupungin taloutta pitää uskaltaa ajatella viiden tai jopa kymmenen vuoden päähän. Tehdä investointeja, joista uskomme esimerkiksi uusien kirjaston tilojen Torikeskuksessa ja uuden Roukon yhtenäiskoulun olevan juuri sitä mitä Valkeakoski tarvitsee. Sen sijaan meitä arveluttaa miten tuleva palloiluhalli nykysuunnitelmalla ilman monipuolisia liikuntamahdollisuuksia myös talvella, sekä korkeakankaan ja pikaluisteluradan sulkeminen toteuttavat ajatusta liikkuvasta ja liikunnallisesta Valkeakoskesta.

Jo viime vuonna puhuin kaupunkivisiosta, sekä päätöksenteon uudistamisesta ja kaupunkilaisten osallistamisesta päätöksentekoon, myös budjetin osalta. Kaikki nämä huomiot ovat edelleen ajankohtaisia – kenties jopa enemmän kuin ennen.

Ankeat talousnäkymät, nuorten pahoinvointi ja huostaanottojen määrä, erikoissairaanhoidon isot menot –tottakai näihin on pakko reagoida. Tuomalla päätökset sekä niiden perusteet ja päätöksiin osallistumisen entistä lähemmäs kaupunkilaisia, saadaan kaupunkilaisia paremmin palvelevia ratkaisuja ja annetaan mahdollisuus synnyttää uusia ajatuksia, toimintamalleja ja käytäntöjä. Näillä voidaan tulevaisuudessa saada myös säästöjä ja tehokkaampaa toimintaa. Ruohonjuuritasolla tiedetään usein kaikista parhaiten mikä toimii ja mikä ei – siksi on tärkeää pitää se korva maassa ja kuunnella – etenkin silloin kun taloudessa ei ole varaa heittää rahaa hukkaan.

Silloin kun talous jarruttaa, tarvitaan näkemystä ja visioita. Mikä siis on Valkeakosken kaupunkivisio? Strategiassa mainitaan että ”kasvava Valkeakosken kaupunki on hyvinvoiva yhteisö”. Kaavoituksessa haetaan lisää asuntoja ja tiheämpää asutusta. Meillä on tahto ja toive kasvaa, mutta se ei tule tekemättä. Etenkin haasteellisissa talous- ja kasvunäkymissä pienen kaupungin – kuten Valkeakosken – tulisi rohkeasti ottaa uudenlainen rooli paikallistalouden ja hyvinvointikaupungin kehittäjänä. Meidän vetovoimamme ja pitovoimamme voi olla dynaaminen, toimiva ja osallistava talousmalli, jossa kaupunkilaiset pääsevät helposti, nopeasti ja tehokkaasti vaikuttamaan lähiympäristöönsä. Keskusta-alueen liiketilat voivat avautua uudenlaiselle yrittäjyydelle, kun kilpailutuksen osaamista laajennetaan ja lähdetään arvioimaan kaupungin hankintoja ja päätöksiä paikallistalouden näkökulmasta ja lähidemokratian keinoin. On aidosti ja rohkeasti luotava ja opeteltava uutta, jotta voidaan erottua joukosta ja menestyä kuntien kilpailussa.

Koska me tunnumme rakastavan ämpäreitä, käy kenties tämä vertaus kuvaamaan tilannetta: Kuvitellaanpa meidän paikallistaloutemme ämpäriksi, joka vuotaa kuin seula. Ämpäriin tuleva vesi on rahavirrat alueelle, esim. meidän verovaroin kustannetut palvelumme. Reiät ämpärin kyljissä ovat rahavirtoja alueelta pois – ulkomaisille yhtiöille tai vaikkapa suurille ketjuille ostopalveluiden muodossa. Vertauskuva ei ole omani, vaan Lontoolaisen New Economics Foundationin esitys sellaisesta aluetaloudesta, joka on valtaosaltaan riippuvainen ulkopuolisista palvelun- ja tavarantuottajista. Vuotavassa paikallistaloudessa alueella käytetyt eurot kulkeutuvat suurten ketjujen katteisiin, eivätkä paikallisten yrittäjien tuloksi, joilla nämä yrittäjät voisivat työllistää lisää ihmisiä tai ostaa tuotteita naapurin yrittäjiltä ja käynnistää siten pienillä summilla suuria alueellisia kerrannaisvaikutuksia.

Meillä on vuodesta 2017 alkaen ollut hankintalaki, joka mahdollistaisi esim. hankintojen jakamisen. Yksistään jo tämä omalta osaltaan parantaisi PK-yritysten mahdollisuutta osalllistua kaupungin kilpailutuksiin. Paikallistalouden edistäminen tulee ottaa kiinteäksi ja konkreettiseksi osaksi meidän päätöksentekoamme ja kaupunkimme strategiaa – vain siten me voimme varmistaa, että kaupunkiin satsaamamme eurot myös tuottavat hyvinvointia alueellamme.

Hankintalain hyödyntäminen ja kilpailutuksen osaamisen parantaminen tarjoaisi meille myös keinoja varmistaa ostopalvelujen laadukkuus ja palveluntuotannon reiluus. Hoivapalveluissa tämä on tulevaisuudessa entistä tärkeämpää.

Nuorisotyöllisyyttä ja nuorten osallistumista yhteiskuntaan voitaisiin myös tarkastella uudella tapaa – mitä jos annettaisiin nuorille itselleen mahdollisuus budjetoida ja päättää toimenpiteistä, joilla nuoria työllistetään ja aktivoidaan? Nuorten 15-18 -vuotiaiden osallistamista päätöksentekoon ja budjetin käyttöön on kokeiltu menestyksekkäästi ulkomailla. Me voisimme olla tässä edelläkävijöitä.

Mikä on sitten meidän päättäjien, virkamiesten ja luottamushenkilöiden rooli? Meidän tulee pitää huolta visiosta – meidän tulee mahdollistaa ja kannustaa. Meidän pitäisi kaikessa toiminnassamme muistaa, että me olemme täällä vain ja ainoastaan tätä kaupunkia ja sen asukkaita varten – tehdäksemme Valkeakoskesta sen menestystarinan, jonka se ansaitsee: varmistaaksemme että jokaisella kaupunkilaisella on mahdollisuus hyvään elämään, turvataksemme jokaiselle yritykselle sen tarvitsemat toimintaedellytykset niissä puitteissa, kun me vain voimme.

Puheenjohtaja ja valtuutetut sekä yleisö,
ilmastonmuutos ei odota. Luonto ei odota, ja ihmiskunnan tulevaisuus ei odota. Kaupunkimme vetovoiman ja tulevaisuuden ensisijainen varmistaja on se, että me huolehdimme omalta osaltamme ilmastonmuutoksen hillitsemisestä. Hinku on hyvä alku, mutta paljon tekoja tarvitaan, jotta hiilineutraaliudesta tehdään totta. Ilmastovaikutusten arvionti tulisikin ottaa mahdollisuuksien mukaan osaksi päätösprosesseja kaikessa päätöksenteossa. Tampereen kaupunki on jo kehittänyt sähköistä työkalua tämän arvioinnin toteuttamiseen – yhteistyö Tampereen kanssa antaisi meille mahdollisuuden olla edelläkävijä Pirkanmaalla hiilineutraaliuteen pyrkimisessä.

Meidän tulee kantaa oma osamme myös luonnon monimuotoisuuden varjelussa. Ilman monimuotoista luontoa ja elinvoimaista eläimistöä meillä ei ole mitään. Toivon sydämestäni, että ensikaudella pääsemme turvaamaan meidän korvaamattomia luontoalueitamme niin kaupungin puistoalueiden kuin uusien luonnonsuojelualueiden muodossa. Yhteiset vehreät ja elinvoimaiset virkistysalueet tuovat hyvinvointia myös ihmisille – metsässä ja luonnossa liikkuminen on yksi tehokas keino vähentää stressiä ja madaltaa verenpainetta. Norjassa lääkärit voivat määrätä luonnossa liikkumista ihmisten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Meidän on pidettävä huoli siitä, että kaupunkilaisilla on myös tulevaisuudessa ympärillään puhdasta, elinvoimaista ja monimuotoista luontoa

Valtuusto 18.3.2019


Kuntalaisaloitteiden osalta saatiiin katsottavaksi luettelo vuonna 2018 tehdyistä aloitteista.
Saimme myös nähtäväksi 1.1.2019 avoinna olevista valtuustoaloitteista.

Valtuustoaloite: Nieminen Teuvo ym.: Kauppilanmäen rannan venelaiturin rakentaminen: Kaupunginhallituksen vastaus oli myötämielinen ja asiaa selvitetään.

Valtuustoaloite: Muukkonen Kai ym.: Puhtaamman sisäilman puolesta: Kaupunginhallituksen vastauksesta selviää, että ilmanpuhdistuslaitteet ovat tutkimusten mukaan tehokkaampia kuin viherseinät, joten jatkossa edelleen ne ovat ensisijainen keino parantaa huoneilmaa. Kai Muukkonen kommentoi että aloite tarkoitti ensisijaisesti uudiskohteita.

Valtuustoaloite: Nieminen Teuvo ym.: Haja-asutusalueiden eriarvoiset taksat: Kaupunginhallituksen selvityksestä ilmenee että hinnoittelu on ohjeistuksen ja säännösten mukaista.

Valtuustokysymys: Hölttä Minna ym: Kuinka Valkeakosken kaupunki varmistaa jatkossa terveydenhoitajien ja nuoriso-ohjaajien riittävät resurssit tarjota nuorille kondomeja: Kaupunginhallituksen vastaus sisälsi vastauksen vain terveydenhoitajien osalta, vaikka kysymyksessä erikseen toivottiin asian selvittämistä myös nuoriso-ohjaajien osalta.
Itse nostin esiin vastauksen puutteellisuuden nuoriso-ohjauksen osalta. Nuorisvaltuusto esitti myös toivomuksen siitä, että kondomeja todella olisi saatavilla, sillä näin ei ole lainkaan aina ollut.

Talousarviomuutos 2019: 1. muutos koskee Kari-paviljongin kunnostusta ja sille myönnettyä rahoitusta. Hankkeeseen myönnettiin tukea 742 000 euroa.

Purkukohteiden määritys 2019. Puretaan 2019 seuraavat kiinteistöt: Pienkerrostalo Rossintie 20, Pienkerrostalo Valkeakoskenkatu 18, Pienkerrostalo Roineenkatu 5, Pienkerrostalo Roineenkatu 6 ja puistotoimiston vanhat rakennukset Kariniityntieltä. Kohteet puretaan määrärahojen puitteissa.

Sähköinen kokouskutsu, tarvittavat tekniset laitteet ja tietoliikenneyhteydet. Valtuusto siirtyy sähköiseen kokouskutsuun. Hankittavina laitteita on kaikkineen noin 10 kpl, sillä lähes kaikilla luotamushenkilöillä on jo lautakuntien kautta käytössään tarvittavat laitteistot. Veera Kiretti (vas) ehdotti että sähköinen kokouslista toimitetaan jatkossa myös nuorisovaltuustolle ja se hyväksyttiin yksimielisesti. Timo Döbert (kok) esitti että paperiversiossa luovutaan kokonaan, mutta hänen esityksensä ei saanut kannatusta. Asia herätti paljon keskustelua.

Kai Muukkonen (vas) teki aloitteen avoimuuden lisäämiseksi avointen kyselytuntien muodossa.

Kai Muukkonen esitti myös valtuustokysymyksen varhaiskasvatuksen laillisuuden turvaamisesta. Kysymys koskee henkilöstömitoitusta suhteessa lasten määrään.

Timo Döbert (kok) teki aloitteen kaupungin siirtymisestä uusiutuvan dieselin käyttöön.

Teuvo Nieminen (sit) teki aloitteen sen selvittämisestä mitens jatkossa aiotaan järjestää koululaisten liikuntavälineiden huoltoa ja kunnostusta jotta liikuntaan kannustavuus toimii tulevaisuudessa.

Reijo Heinonen (sit) teki aloitteen siitä että Valkeakosken kaupunki pyrkii yhteistyöhön Mallasveden ja sen yläpuolisten ympäristökuntien kanssa jotta vesistöt saadaan säännöstelyn piiriin, säännöstelylupa voisi olla esim. valtiolla. Pekka Järvinen nosti esiin mittakaavan – Mallasvesi on laaja kokonaisuus, ja asian eteenpäin vieminen vaatii kaikkien vesialueen omistajien hyväksynnän.

Sivustomme käyttää evästeitä. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön sekä tietosuojakäytäntömme. Lisätietoja

The cookie settings on this website are set to "allow cookies" to give you the best browsing experience possible. If you continue to use this website without changing your cookie settings or you click "Accept" below then you are consenting to this.

Close