Budjettivaltuusto 16.11.2020

Valtuuston istuntoon kokoonnuttiin Pappilanniemeen jo klo 12 alkaen.

Käsittelyssä vuoden 2021 talousarvio ja vuosien 2021-2023 taloussuunnitelma.

Alkuun sovittiin valtuuston kokouspäivät vuodelle 2021.Valtuustokysymykseen maisematyön puuttumisesta saatiin selvitys, jossa samalla avattiin lupaprosessia.

Käytiin läpi muutamia henkilöstövaihdoksia. Michaela Palmbergin, Arja Ahosen ja Jani Hinkan muutto pois Valkeakoskelta. Michaelan tilalle valtuustoon nousee Juha Lehtonen. Tarja Ahosen tilalle nousee Kimmo Seppälä. Kaupunginhallituksen varajäseneksi Ahosen tilalle tulee Sirpa Salo, ja Jani Hinkan tilalle kohylan varajäseneksi tulee Olli Paasio. Kohylaan varapuheenjohtajaksi sekä uudeksi jäseneksi Mikaelan tilalle nimettiin Anja Peräkääly ja hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen Laura Pyymäki.

Vuoden 2021 tulovero- ja kiinteistöveron prosenttien päättäminen aiheutti keskustelua. Teuvo Nieminen (sit.) esitti, että kiinteistöveroa ei nostettaisi. Harri Asikainen (vas) oli saman mielinen omassa puheenvuorossaan ja esitti, että kiinteistöveroa ei nostettaisi, ja tuloveroa nostettaisiin sen sijaan. Veron nosto herätti aika paljon keskustelua. Esityksistä äänestettiin, mutta kaupunginhallituksen esitys tuli päätökseksi, eli yleinen kiinteistövero nousee 1,30 -> 1,40 sekä vakituisessa käytössä olevien asuinrakennusten kiinteistövero nousee 0,5 -> 0,6.

Talousarvion käsittelyn aloitti kaupunginjohtaja Jukka Varonen. Hän avasi epävarmaa tilannetta ja korosti tilanteessa tulevaisuuteen katsomista. On hyväksyttävä, että sopeuttamistoimia tullaan tarvitsemaan jatkossa. Kaupungin talouteen vaikuttavat tulevina vuosina voimaakkaasti investoinnit sekä uusien hyvinvointialueiden käyttöönotto.

Pekka Järvinen otti sdp:n ryhmäpuheenvuorossa sitä, että investoinnit ja panostukset tulevaisuuteen ovat välttämättömiä. On myös varauduttava siihen, että palvelujen keskittäminen tulee vaikuttamaan ihmisten elämään. Hän myös muistutti, että vaikka kuluvan vuoden tulos voi olla positiivinen, se on harha ja perustuu kertaluontoisiin valtion tukiin. Pekka myös haastoi kaupunkilaisia mukaan miettimään keinoja parantaa asumista ja asumismahdollisuuksia keskustan ulkopuolella.

Mikko Franssila kokoomuksesta pohjusti, että tuleva valtuustokausi tulee olemaan uudelle valtuustolle todella haastava. Hän myös pohjusti rantojen osayleiskaavan työn aloittamista. Hän toivoi, että samassa yhteydessä selvitetään mm. vapaa-ajan asunnon muuntamista pysyväksi asunnoksi. Mikko muistutti, että talouden tasapainotusta tullaan tarvitsemaan myös jatkossa. Jos menojen kasvua ei saada hillittyä, tulee maksujen ja verojen nostosta toistuva kaava.

Mikko Nurmo (ps) muistutti että kunnallisveron tuotto kerätään pääosin keskiluokkaisilta ihmisiltä. Hän nosti esiin, että hyvät palvelut kiinnostavat ihmisiä jotka palveluja paljon käyttävät. Puheessaan hän kritisoi Suomen kansanvälistä talouspolitiikkaa ja nosti esiin sen, että ennen kaikkea tarvitaan lisää veronmaksajia ja esim. Jutikkalan alueelle teollisuutta. Hän nosti esiin, että säästöehdotukset eivät menneet kaupunginhallituksessa läpi, vaikka ne olisivat keino tervehdyttää kaupungin taloutta. Myöskään kaupungin organisaatiomuutokset eivät ole pienentäneet kuluja toivotulla tavalla.

Veera Kiretti (vas.) nosti esiin puheessaan tarpeen lasten ja nuorten tukemiseen ja sosiaalityön mitoitukseen. Työllisyysasteen nosto tulisi olla myös kuntatasolla tärkeä tavoite, ja oppivelvollisuuden nosto tukee tätä tavoitetta. Tulevaisuudesta selviäminen vaatii yhteistyötä ja tavoitteellisuutta.

Riitta Haapala (kd) pohti että taloudessa menee kaupungilla kohtuullisen hyvin, mutta tilanne muuttunee voimakkaasti tulevaisuudessa. Talousratkaisuissa on hänen mukaansa katsottava voimakkaasti tulevaisuuteen ja huomioitava, että emme jätä liiallista velkataakkaa lapsille ja nuorille. On syytä varustautua etukäteen korkotason muutoksiin sekä soteuudistukseen. Hän kiinnitti huomiota myös eriarvoistumiseen, ja korosti, että jokaisella lapsella tulisi olla oikeus menestyä riippumatta sosioekonomisesta asemasta.

Marja Valkama keskustasta kiitti hyvää valmistelua. Harmitteli, että kaupunginhallituksen päätöksissä hyvä valmistelu meni hukkaan, ja lopulta käyttöön haluttiin vain veronkorotukset ja taksojen nostot. Valkama korosti puheessaan toimintojen tehostamista sekä rakenteellisia uudistuksia. Hän esitti toiveen, että tulevina vuosina tehtäisiin satsauksia kaupungin elinvoimaan.

Reijo Heinonen (sit) toi esiin, että edessämme on neljäs tappiollinen talousarvio, jossa on luvassa vain verojen ja maksujen korotuksia. Asiantuntijoiden tasapainotuksen muita keinoja ei otettu käyttöön ja palkkakustannukset nousevat kohtuuttomasti. Hän esitti, että kaupungin olisi syytä aloittaa uudet YT-neuvottelut, joiden aikataulutus tehdään järkevämmin. Hän myös toi esiin, että keskittymällä talouden tasapainottamiseen aikaisemmin, voitaisiin soteen siirtymiseen suhtautua paljon rauhallisemmin.

Itse nostin omassa puheessani esiin tulevaisuuden mahdollisuudet, joilla Valkeakoskelle saataisiin vetovoimaa ja uudenlaista taloutta. Koko puhe löytyy Valkeakosken Vihreiden sivuilta.

Ryhmäpuheenvuorojen jälkeen aloitettiin avoin keskustelu. Kai Muukkonen esitti omassa puheenvuorossaan, että hiihtolatu voitaisiin siirtää keskustaan esim. kirjaslammen ympäristöön. Teuvo Nieminen suomi kovin sanoin johtajuutta ja haluttomuutta tarttua toimeen konkreettisten säästöjen aikaan saamiseksi.Varsinaiseen talousesitykseen tuli huomattavan vähän muutosesityksiä. Nieminen esitti Heinosen kannattamana, että uusia virkoja ei perusteta, ja uusille työntekijöille ei ole varata määrärahoja. Esitys kaatui äänestyksessä. Kai Muukkonen esitti lisäystä, että vähimmäismitoitus määritellään myös talousarviossa. Sari Pulla-Savolainen kommentoi, että asia on lautakunnan käsittelyssä heti tiistaina, ja prosessi on siis lautakunnan työn alla ja tapahtuu myös ilman kirjausta. Kirjausta ei lisätty kirjaan. Sivulle 48 tehtiin yksimielisesti tekstimuutos koskien kuntoutus- ja lyhytterapian palvelusetelin valmistelua. Veera Kiretti (vas) esitti, että vesimaksuja korotettaisiin vain 2,5 % ehdotetun 5 % sijaan. Hannu Uusikartano kertoi terveisinä, että uuden vesilaitoksen myötä veden laatu on todella reilusti parantunut ja siksi siis hintansa arvoinen hyvinkin. Kiretin esitys kaatui äänestyksessä.Kai Muukkonen esitti, että investointeihin kaulustohankintoihin summaksi muutetaan 486 000 kuten lautakunta oli alun perin esittänyt (KH:n esitys 350 000). Esitys kaatui äänestyksessä. Hannu Uusikartano esitti, että konsernin tavoite Valkeakosken Energian osalta selkeytetään tekstissä. Muutos hyväksyttiin yksimielisesti. Teuvo Nieminen teki esityksen että kaupunginhallitus aloittaa YT-neuvottelut siten, että niiden tuloksia voidaan hyödyntää seuraavan kauden talousarviosuunnittelussa. YT-neuvottelujen perusteena tuotannolliset ja taloudelliset syyt. Esitys kaatui äänestyksessä.

Lopuksi tehtiin vielä henkilöstöä koskevia esityksiä, joissa perustettiin talousarviossa budjetoituja virkoja ja vakansseja sekä lakkautettiin tarpeettomat virat.

Ryhmäpuheenvuoro 16.11.2020

Ryhmäpuheenvuoro 16.11.2020

On kiitollista olla päättämässä kaupungin asioista silloin kun asiat ovat hyvin. ”Silloin kun on rahaa, on kavereita” -lienee tuttu sanonta kaikille, ja se todella konkretisoituu vaikeina aikoina. Minä uskon, että ihan jokainen täällä toivoisi, että me voisimme tarjota ihan jokaiselle parasta ja kaikkea hyvää, mutta aina niin ei voida tehdä – jos koskaan. Kaupungin resurssit ovat rajalliset, ja se tulee ihan jokaisen päättäjän tunnustaa.

On oikeastaan melkein nurinkurista puhua ”kaupungin” rahasta, kun tosiasiassa se ei ole kaupungin. Jokainen kahvikupillinen, tämä tila, ja aika monen täällä istuvan palkka on kaupungin asukkaiden rahalla kustannettu. Se on niiden ihmisten rahaa, jotka täällä asuvat ja elävät. Ja on meidän vastuullamme taata, että he saavat parhaan katteen tälle sijoitukselleen. Meidän täytyy huolehtia, että heidän euronsa ja senttinsä takaavat heille parasta mahdollista mitä niillä rahavaroilla voi saada.

Poikkeukselliset ajat ovat koetelleet kuntien lisäksi myös näiden ihmisten taloutta – pandemian aiheuttamia taloudellisia vaikeuksia korjataan monessa perheessä vielä vuosienkin päästä. Harvalta perheeltä siis liikenisi ylimääräisiä veroäyrejä kaupungin kassaan, joten on todella tärkeää, että me päättäjinä teemme ratkaisuja, joilla voidaan tarjota palvelut kaikille kaupunkilaisille kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Tämä tarkoittaa sitä, että meidän on suhtauduttava ennakkoluulottomasti ja rohkeasti myös niihin pahamaineisiin ulkoistuksiin ja säästöihin. Hyvällä, laadukkaalla ja tarkasti rajatulla kilpailutuksella voidaan saavuttaa säästöjä ja luoda myös uudenlaista paikallistaloutta ja yrittäjyyttä – jos niin vain halutaan. Vaikuttavuuden ja laadun ottaminen kilpailutuskriteeriksi voisi tarjota meille keinoja saada entistä parempaa palvelua pienimmin kustannuksin. Kaupungin kilpailutusosaamiseen tulisi panostaa ja henkilöstöä kouluttaa tätä varten. Entistä enemmän pitäisi hyödyntää myös pienhankintojen kilpailutusta ja osakilpailutusta. Parhaassa tapauksessa ulkoistus ja kilpailutus luovat myös yrittäjyyttä ja työpaikkoja sekä paikallistalouden kasvua.

Korona-aika on koetellut kovin myös nuoria ja lapsia, ja se jättää varmasti jälkensä. Meidän on aidosti ja oikeasti tehtävä kaikkemme, jotta yksikään lapsi tai nuori ei jäisi ulkopuolelle. Palveluverkkosuunnitelman toimeenpano nopeasti ja sitä kautta lasten ja nuorten tilanteen vakauttaminen sekä jo suunnitellut panostukset kuraattori- ja sosiaalipuolelle ovat tärkeä askel oikeaan suuntaan. Samalla kuitenkin eri toimijoiden yhteistoimintaa, viestintää ja matalan kynnyksen palveluja tulisi kehittää edelleen ja hakea rohkeasti uudenlaisia ratkaisuja nuorten ja lasten hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Tässä vaiheessa haluan kiittää kaupunginjohtaja Jukka Varosta siitä, että hän on tarttunut konkreettisesti toimeen osallistuvan budjetoinnin osalta, ja esittänyt määrärahaa nuorisovaltuustolle ilmastotekojen toteuttamiseen. Nuorten mukaan ottaminen konkreettiseen päätöksentekoon sekä osallistaminen myös talouden suunnitteluun on hyvä ja tärkeä pilotti, jonka toivon johtavan osallistuvan budjetoinnin laajempaankin käyttöönottoon kaupungissa.

Kaupungin luottamushenkilöinä ja työntekijöinä on meidän vastuullamme taata, että myös tulevaisuudessa Valkeakoski on paikka, joka kiiinnostaa ja kiinnittää yhä uusia ihmisiä.

Osallistuin viimeviikolla Leader-seminaariin ”Älykkäät maaseudut”, jossa käsiteltiin mm. kaupungistumisen trendejä ja sen vaikutuksia Pirkanmaalle. Lyhyesti tiivistettynä kaupungistuminen jatkuu, mutta muuttoliikettä tapahtuu nyt myös takaisinpäin – etenkin suurien kaupunkien ympäristöalueille.  Valkeakosken alueella muuttoliikennettä on tapahtunut voimakkaasti pientaloalueille, ja myös osavuotisten asukkaiden määrä on lisääntymään päin. Tampereen lähialueiden vetovoima toimii nimenomaan pientalovaltaisilla ja palvelurikkailla alueilla, joista on hyvät yhteydet ympäristökuntiin ja kaupunkeihin. Tämä antaa meille selkeitä suuntaviivoja siihen, miten kaupunkia kannattaa tulevaisuudessa kehittää, jotta voidaan varmistaa Valkeakosken kilpailukyky Tampereen lähialueiden kisassa.

Jotta voimme selvitä talouden ja tulevaisuuden haasteista, tarvitsee kaupunki uusia asukkaita, veronmaksajia ja taakan jakajia. Jos katsotaan kylmän taloudellisesti, niin Valkeakoski tarvitsee eritoten keskiluokkaisia, vakavaraisia ja työikäisiä ihmisiä. Nämä ihmiset eivät toiselta paikkakunnalta muuta keskustan kalliisiin kerrostaloihin, vaan etsivät usein luonnonläheistä asumista pientaloalueilla mutta palvelujen saavutettavissa. He arvostavat vakaata ympäristöä, hyviä lähivirkistysalueita, palveluja perheille sekä toimivia joukkoliikenteen ratkaisuja. He myös suurella todennäköisyydellä käyvät töissä Valkeakosken ulkopuolella tai ovat pien- tai mikroyrittäjiä.

Me tarvitsemme kaavoitusta, joka tukee tämän kaltaista asumista. Me tarvitsemme voimakasta panostusta tietoliikenneverkkoihin ja etätyömahdollisuuksiin. Meidän täytyy panostaa entistä enemmän omien lähivirkistys- ja viheralueidemme kehittämiseen ja lasten monipuolisiin ja monilajisiin harrastuksiin. Pien- ja mikroyrityksille on räätälöitävä palveluja ja toimintamahdollisuuksia. Ja on tehtävä uudistavaa, rakentavaa ja rohkeaa paikallispolitiikkaa.

Keskustan kehittäminen samalla on myös tärkeää – tiivis ja toimiva kaupunkikeskusta on meille kilpailuvaltti Tampereen lähikaupunkien keskinäisessä kilpailussa. Mutta miten ja millaiseksi me sitä uudistamme, sanelee pitkälti sen vetovoiman niin matkailun kuin muuttoliikenteenkin osalta. Vihreä, luonnonläheinen ja elävä keskusta on houkutteleva ja siitä tulee pitää kiinni. Asumisen tiivistämistä voidaan tehdä myös muulla tapaa, kuin kaikki lähirannat kaavoittamalla – etenkin kun on nähtävissä, että uusien asukkaiden houkutteluun ne eivät toimi. Sen sijaan asunnot nuorille ja opiskelijoille keskustassa tarjoavat houkuttelevan asumisratkaisun myös muualta tuleville opiskelijoille, ja mahdollistavat myös keskustan elävöitymisen.

Lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksiin ja osallistamiseen tulee panostaa entistä laaja-alaisemmin. Monilajisuus kannattaa ja kaupungista tulisi löytyä mahdollisuuksia urheilla myös muun kuin aerobickin tai jalkapallon parissa. Antamalla tilaa entistä laajemmalle skaalalle harrastusmahdollisuuksia e-urheilua unohtamatta me vähennämme riskiä syrjäytymiseen. Meillä kaupungissa toimii monia pieniä aktiivisia harrastajaporukoita, joiden toiminnan tukeminen ja parempi mahdollistaminen ei vaatisi kaupungilta suuria taloudellisia ponnistuksia. Tilojen käytön parempi suunnitteleminen, vuorotoiminnan kehittäminen ja avoin suhtautuminen monilajiseen harrastamiseen toisi entistä enemmän mahdollisuuksia lapsille ja nuorille valita ja löytää itselleen sopivia harrastusmahdollisuuksia.

Kaupunginvaltuusto 21.9.2020

Syksyn ensimmäinen valtuusto käytiin lyhyellä listalla.

Ensimmäisenä käsiteltiin Valkeakosken kaupungin rakennusjärjestyksen muutos. Antti Selkee otti omassa puheessaan esiin huolensa siitä, että rakennusjärjestyksen muutos ei ole riittävä houkuttelemaan uusia veronmaksajia kaupunkiin. Erityisesti hän nosti esiin rantarakentamisen, ja sen, että hänen mielestään se on edelleen liian tiukasti säädelty. Rantarakentaminen aiheutti runsaasti keskustelua, ja keskustelu jatkunee myös tulevaisuudessa. 

Kävimme läpi osavuosikatsauksen ajalla 1.1.-30.6.2020. 

Hyväksyttiin toinen talousarviomuutos vuodelle 2020. Talousarviomuutoksella lisättiin resursseja koulunkäyntiavustajille. 

Saimme myös kaupunginhallituksen vastineen tarkastuslautakunnan arviointikertomukseen 2019.

Piia Hänninen (sdp) teki kaksi aloitetta: toinen aloite esitti että Valkeakoski liittyy ”syrjinnästä vapaa alue”-kampanjaan ja aloittaa Pride-liputuksen. Aiheen tiimoilta käytiin lyhyt keskustelu jonka parhaat palat löytyvät jo Valkeakosken Sanomistakin. Toinen aloite koski talonumeroinnin selkeyttämistä Karjalantiellä.

Esitimme myös valtuustokysymyksen kaupungin suorittamasta puiden kaadosta: Valkeakosken kaupunki poisti runsaan määrän puita (161 kpl) lähivirkistysalueella Leposaarentien päässä sekä Ahertajankujalla. Maisematyölupa työlle haettiin jälkikäteen 1.9.2020 Rakennus- ja ympäristölautakunnan kokouksessa. Valtuustokysymyksenä me kysymme, miten on mahdollista, että kaupungin lähivirkistysalueella toimeenpannaan näinkin suurimittaiset puiden hakkuut ennen kuin asia on käsitelty ja luvitettu asianmukaisesti, ja kuinka Valkeakosken kaupunki aikoo jatkossa varmistaa sen, että vastaavanlaisia luvattomia toimenpiteitä ei kaupungin toimesta tapahdu jatkossa?

Teuvo Nieminen (sit) teki aloitteen vanhojen omakotitalotonttien hintojen nostamisen kohtuullistamiseksi.  

 

Kaupunginvaltuusto 15. ja 16.6.2020

Useamman kuukauden koronatauon jälkeen valtuustossa oli paljon käsiteltäviä asioita. Teknisien ongelmien takia kokous myös jouduttiin maanantaina keskeyttämään hyvin varhaisessa vaiheessa, ja kokousta jatkettiin tiistaina kaupungintalolta.

Listalla oli käsiteltävänä tilinpäätöksen lisäksi runsaasti vastauksia erilaisiin aloitteisiin.

Joni Kumlanderin aloitteeseen kuntoportaista KH vastasi, että kaupungin taloudellinen tilanne ei mahdollista tämän kaltaisia investointeja tällä erää.

Poikkeavasti heti tämän kohdan jälkeen käsiteltiin tarkastuslautakunnan kertomus, tilinpäätös sekä tilintarkastusyhteisön kilpailuttaminen.

Yleisesti tarkastuslautakunnan kertomusta pidettiin hyvänä, mutta jonkin verran eri toimenpiteet sekä talouden ongelmallinen tilanne aiheuttivat keskustelua.

Valkeakosken kaupungin tilinpäätös oli voimakkaasti miinusmerkkinen. Alijäämää tuli 4,2 miljoonaa euroa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa ei ole varaa tehdä enää yhtäkään alijäämäistä vuotta.  Tulevana vuotena on siis massiivinen tarve talouden tasapainottamiselle, ja siksi kunnanhallitus on koonnut talouden tasapainottamisen työryhmän jonka tehtävänä on yhdessä viranhaltijoiden kanssa pohtia talouden tervehdyttämiskeinoja. Valitettavasti ryhmään ei ole valittu edustusta kaikista puolueista ja ryhmistä, joka ei mielestäni edistä avoimuutta ja yhteistoimintaa, jota tässä tiukassa tilanteessa tarvittaisiin.

Tilintarkastusyhteisöksi tulevalle kaudelle valittiin BDO.

Valkeakosken kaupungin elinkeino-ohjelman tavoitteet ja toteuma vuodelta 2019 käytiin läpi. Keskustelua aiheutti jälleen Jutikkalan alue, joka ei ole kehittynyt toiveiden mukaan. Yritystoiminnasta on ymmärrettävästi kova huoli, mutta tilanne on haasteellinen.

Antti Selkeen kysymykseen Roukon yhtenäiskoulun liikuntahallin rakentamisen ratkaisuista KH kommentoi, että kysymyksessä esitettyihin asioihin on jo pääosin tartuttu ja asioita selvitetään (mm. katsomoa, väliverhon äänieristystä, sekä seinäpintojen käyttöä opetuksessa).

Kai Muukkosen aloitteeseen omaishoitajien huomioimisesta KH:n vastauksesta selviää, että kaupunki on esittänyt aiheesta kyselyä omaishoitajille, ja pääosin omaishoitajat kokevat saavansa riittävästi tukea sekä apua työhönsä.

Meidän Vihreiden valtuustoaloitteeseeni keskustan kehittämiseen ja Valtakadun alun muuttamisesta kävelykaduksi sekä torialueeksi vastauksessa mainitaan että tori- ja keskusta-aluetta tulee uudistaa lähiaikoina, ja samassa selvityksessä on syytä myös selvittää tarkemmin keskustan tiivistämistä ja viihtyisyyden lisäämistä. Keskustan osayleiskaavan tavoitteisiin kuuluu rakentaa torin ympäristö saavutettavaksi kaikilla kulkuneuvoilla, mutta jalankulun ehdolla – tätä tavoitetta silmällä pitäen kävelyalueen laajentaminen keskustassa olisi tarkoituksenmukaista. Keskustan kehittäminen sekä kävelyalueet herättivät paljon keskustelua.

Palvelupäällikön virka lakkautettiin tarpeettomana, sillä toimi on organisoitu nykyään tiiminvetäjillä.

Teuvo Niemisen aloitteeseen koskien Heritynniemen luonnonsuojelualuetta KH vastasi, että Heritynniemen alue kaavoitetaan, ja kaavoituksen yhteydessä päätetään niemen tulevasta kehityksestä. Myös Suomen luonnonsuojeluliiton Valkeakosken yhdistys Valsu ry on tehnyt vastaavan aloitteen. Keskustelua käytiin aiheesta, ja itse esitin hartaan toiveen siitä, että kaavoitusta tehtäisiin nimenomaan pitäen mielessä tarve virkistysalueille sekä luontoarvojen kunnioittamiselle.

Kai Muukkosen aloitteeseen älyroskiksista KH totesi, että käyttöönotto on liian kallista.

Piia Hännisen valtuustoaloitteeseen koskien Kaakonojantien liikenneturvallisuutta KH vastasi, että mm. nopeusnäyttö on jo hidastanut liikenteen vauhtia. Työn alla on myös katusuunnitelman muutos, joka toteutuessaan vähentää Kaakonojantien liikennettä ratkaisevasti.

Mikko Franssilan aloitteeseen koskien Valkeakoski -sovellusta KH totesi, että verkkopalvelua uudistettu ja näin ollen erillisen sovelluksen toteuttamiseen ja markkinointiin ei ole tarvetta tai resursseja.

Kyselytunteihin (Kai Muukkosen aloite) KH totesi, että erilaisia keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia järjestetään tarvittaessa. Aihe herätti paljon keskustelua ja selkeästi toiveissa on, että kontaktien kynnysten madaltamista kannatetaan laajalti.

Muukkosen aloitteeseen koskien väestökehitykseen vaikuttamisesta ja toimenpideohjelman käynnistämisestä KH kommentoi, että esim. vuokratonttien tarjontaa on jo lisätty.

Ilmastotalkoot -aloitteeseen saimme selvityksen kaupungin ilmastotoimista, joihin kuuluu mm. HINKU-verkostoon kuuluminen. Vastauksessa korostettiin myös jokaisen viranhaltijan sekä luottamushenkilön omaa vastuuta ilmastotoimista.

Anne Rikassaaren aloitteeseen ajohidasteista Leipiäläntielle ja Naakantielle Tekninen keskus antoi selvityksen, että ko. alueella on jo ajohidasteet, ja näin ollen aloite ei anna aihetta lisätoimiin.

Veera Kiretin aloitteeseen kokouspalkkioiden puolittamisesta KH linjasi, että halutessaan jokainen voi omaehtoisesti luopua kokouspalkkiostaan osittain tai kokonaan.

Hallinnosäännön päivittäminen aiheutti keskustelua. Hallintosäännön päivityksessä esitettiin, että valtuustokysymyksen alarajaa nostettaisiin neljäsosaan valtuutetuista. Tämä käytännössä kaventaisi valtuutettujen oikeutta esittää valtuustokysymyksiä etenkin pienten ryhmien osalta. Tähän Teuvo Nieminen esitti muutosta, että allekirjoittaneiden määrä pidetään ennallaan. Yksimielisesti muutosesitys hyväksyttiin.

Myös lisäys, jossa esitettiin henkilöstöjaoston perustamista, herätti runsaasti keskustelua. Veera Kiretti teki muutosesityksen, jossa ko. lisäys poistetaan ja asiasta keskusteltiin runsaasti.  Muutosesitys kaatui äänestyksessä ja näin hallintosääntöön tuli lisäys henkilöstöjaoston perustamisesta.

Ensimmäinen talousarviomuutos koski kehitysvammaisten asumispalveluiden ja päivätoiminnan tuottamista. Budjettimuutos katetaan varainsiirroilla. Reijo Heinonen varoitti alibudjetoinnin vaaroista, ja siitä, että jatkossa varainsiirtoja ei ole näin yksinkertaista tehdä.

Kokouksessa käytiin läpi myös sidonnaisuusilmoitukset sekä Valkeakosken hyvinvointiraportti ja henkilöstökertomus vuodelta 2019.

Myös muutamia uusia aloitteita saatiin:

Kai Muukkonen (vas.) teki aloitteen Koronavirukseen ja muihin vastaaviin uhkiin varautumisesta jätevesiseurannalla.  

Joni Kumlander (sd) teki aloitteen Graffitiseinän perustamisesta Valkeakosken kaupunkiin. Myös nuorisovaltuusto kannatti ehdotusta.

Piia Hänninen (sd) teki aloitteen Apian uimarannan hyppytornin uusimisesta.

Teuvo Nieminen (sit.) teki aloitteen roska-astioiden toiminnan parantamisesta. Aloitteessa toivotaan että kaupunki selvittää, millaiset roska-astiat soveltuvat parhaiten puistoalueille, ja hankkii niitä.

Nieminen teki myös aloitteen vanhan kolmostien turvallisuuden parantamisesta ja riista-aidan pystyttämisestä Pispantallilta Tampereen suuntaan.

Kolmas aloite koski malminetsintää. Nieminen teki aloitteen kaupungin ympäristön suojaamisesta kaivostoiminnalta kaavoituksella ja neuvottelemalla asiasta myös Lempäälän ja Kangasalan kunnan kanssa.

Vihreä valkeakoski nimesi ensimmäiset kunnallisvaaliehdokkaat!

Vihreä Valkeakoski Ry valitsi eilisessä kokouksessaan neljä ensimmäistä kunnallisvaaliehdokasta!

Tästä on hyvä lähteä rakentamaan Vihreää pakettia kevään 2021 kunnallisvaaleihin.

Ehdolle valittiin:
Minna Hölttä
Samuli Reponen
Eveliina Tynskä
Ari-Petteri Tynskä

Kaupunginvaltuusto 9.3.2020

Maaliskuun valtuusto koostui pääosin aloitteiden läpikäynneistä. Alkuun saatiin luettelot sekä avoimista valtuustoaloitteista sekä vuoden 2019 aikana tehdyistä kuntalaisaloitteista

Useampaan aloitteeseen saatiin vastaukset:

Nieminen Teuvo ym.: Valkeakosken kaupungin markkinoinnin uudistaminen. Kaupunginhallitus totesi vastauksessaan, että markkinointia kehitetään jatkuvasti olemassa olevan brändin pohjalta.

Kaksi aloitetta koski julkista liikennettä: Pikkanen Petra oli tehnyt aloitteen lasten kaupunkilipun käyttöönotosta ja Pia Hänninen Lintulan suunnan liikennöinnistä. Molempien aloitteiden vastauksessa kommentoitiin, että Valkeakosken liikenteen liittyminen Tampereen vyöhykelippujärjestelmään tulee kokonaisuutena vaikuttamaan paikallisliikenteen lippuihin sekä liikennöintiin, ja näin ollen aloitteet eivät aiheuta toimenpiteitä tässä vaiheessa.

Lehtinen Vilho oli tehnyt aloitteen Valkeakosken tontin ostajien tasapuolisesta kohtelusta. Kaupunginhallitus yhtenäistää toimintaa tonttien ostamisen osalta ja vuokrahyvitys myönnetään jatkossa enää vain yritystonttien ostajille.

Teuvo Niemisen aloitteeseen koskien erityisryhmien uimakorttia kaupunginhallitus vastasi, että tällä hetkellä ei ole resurssia ottaa käyttöön erityisryhmien edullisempaa uimahallimaksua.

Joni Kumlanderin ym. aloitteeseen alkuluokkatoiminnasta vastauksena saatiin tieto siitä, että Valkeakoski odottaa opetus- ja kulttuuriministeriön kokeilulainsäädännön valmistumista esiopetuksen laajentamisesta kaksivuotiseksi, jonka jälkeen arvioidaan tilanne uudelleen.

Valkeakosken kaupungin liittymisestä Ikäystävälliseen verkostoon (Kuivasto Maija ym.) todettiin, että Valkeakosken kaupunki käynnistää Ikäystävällinen Valkeakoski 2021–2025 –ohjelman yhdessä vanhusneuvoston, eläkeläisjärjestöjen ja -yhdistysten, vammaisneuvoston, vanhusverkoston, seurakunnan sekä kaupungin toimialojen kesken.

Myös muutamiin valtuustokysymyksiin saatiin vastaukset:

Nieminen Teuvo ym.: Perusopetuksen maksuttomuus materiaalien ja oppikirjojen suhteen. Selvityksessä ei ole ilmennyt, että lapset olisivat eriarvoisessa asemassa keskenään. Teuvo Nieminen ei ollut tyytyväinen selvitykseen, vaan toi esiin, että hänen tietonsa mukaan esim. vanhempainilloissa on suoraan kerrottu, että kirjoja ei ole, kun kaupungilla ei ole varaa niitä ostaa.

Seppälä Kimmo ym.: Hoivakoti Väinämöinen, toimilupaa ym. koskevat asiat. Saatiin kattava selvitys Väinämöisen toimilupaa ja se ehtojen täyttymistä koskien. Seppälä ilmoitti, että ei ole tyytyväinen vastauksiin, ja koki että kysymyksiin ei oltu selkeästi vastattu. Hän peräänkuulutti myös turvallisuutta. Sari Pulla-Savolainen toivoi puheenvuorossaan valtuutetuilta oma-aloitteisuutta myös tietojen selvittämisestä suoraan vastaavasta yksiköstä valtuustokysymyksen sijaan.  

Rikassaari Anne ym.: Kotihoidon ongelmat. Selvityksen mukaan ongelmia ei ole ollut siinä mittakaavassa kuin kysymyksessä on esitetty. Sen sijaan vastauksesta ilmenee aika mittava henkilöstöpula, jonka vuoksi esim. työntekijät ovat tehneet pitkiä vuoroja sekä joutuneet sovittelemaan työaikojaan. Selvityksen mukaan tämä ei kuitenkaan ole johtanut käyntien väliin jäämiseen tai muihin virheisiin. Asia aiheutti paljon keskustelua.

Veera Kiretti (vas.) teki aloitteen kokouspalkkioiden puolittamisesta solidaarisuudesta kaupungin YT-neuvottelujen vuoksi.

Teuvo Nieminen (sit.) teki aloitteen siitä, että valtuustolle annetaan yksilöyty selvitys hallintosäännön hyödyistä ja haitoista.

Antti Selkee (kd) teki valtuustokysymyksen koskien koulun uuden liikuntahallin rakentamista. Opetuksen kriittisiä kysymyksiä ovat väliverhojen äänieristys, katsomon tarpeellisuus ja seinäpintojen käyttö opetuksessa.

Sivustomme käyttää evästeitä. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön sekä tietosuojakäytäntömme. Lisätietoja

The cookie settings on this website are set to "allow cookies" to give you the best browsing experience possible. If you continue to use this website without changing your cookie settings or you click "Accept" below then you are consenting to this.

Close