On kiitollista olla päättämässä kaupungin asioista silloin kun asiat ovat hyvin. ”Silloin kun on rahaa, on kavereita” -lienee tuttu sanonta kaikille, ja se todella konkretisoituu vaikeina aikoina. Minä uskon, että ihan jokainen täällä toivoisi, että me voisimme tarjota ihan jokaiselle parasta ja kaikkea hyvää, mutta aina niin ei voida tehdä – jos koskaan. Kaupungin resurssit ovat rajalliset, ja se tulee ihan jokaisen päättäjän tunnustaa.

On oikeastaan melkein nurinkurista puhua ”kaupungin” rahasta, kun tosiasiassa se ei ole kaupungin. Jokainen kahvikupillinen, tämä tila, ja aika monen täällä istuvan palkka on kaupungin asukkaiden rahalla kustannettu. Se on niiden ihmisten rahaa, jotka täällä asuvat ja elävät. Ja on meidän vastuullamme taata, että he saavat parhaan katteen tälle sijoitukselleen. Meidän täytyy huolehtia, että heidän euronsa ja senttinsä takaavat heille parasta mahdollista mitä niillä rahavaroilla voi saada.

Poikkeukselliset ajat ovat koetelleet kuntien lisäksi myös näiden ihmisten taloutta – pandemian aiheuttamia taloudellisia vaikeuksia korjataan monessa perheessä vielä vuosienkin päästä. Harvalta perheeltä siis liikenisi ylimääräisiä veroäyrejä kaupungin kassaan, joten on todella tärkeää, että me päättäjinä teemme ratkaisuja, joilla voidaan tarjota palvelut kaikille kaupunkilaisille kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Tämä tarkoittaa sitä, että meidän on suhtauduttava ennakkoluulottomasti ja rohkeasti myös niihin pahamaineisiin ulkoistuksiin ja säästöihin. Hyvällä, laadukkaalla ja tarkasti rajatulla kilpailutuksella voidaan saavuttaa säästöjä ja luoda myös uudenlaista paikallistaloutta ja yrittäjyyttä – jos niin vain halutaan. Vaikuttavuuden ja laadun ottaminen kilpailutuskriteeriksi voisi tarjota meille keinoja saada entistä parempaa palvelua pienimmin kustannuksin. Kaupungin kilpailutusosaamiseen tulisi panostaa ja henkilöstöä kouluttaa tätä varten. Entistä enemmän pitäisi hyödyntää myös pienhankintojen kilpailutusta ja osakilpailutusta. Parhaassa tapauksessa ulkoistus ja kilpailutus luovat myös yrittäjyyttä ja työpaikkoja sekä paikallistalouden kasvua.

Korona-aika on koetellut kovin myös nuoria ja lapsia, ja se jättää varmasti jälkensä. Meidän on aidosti ja oikeasti tehtävä kaikkemme, jotta yksikään lapsi tai nuori ei jäisi ulkopuolelle. Palveluverkkosuunnitelman toimeenpano nopeasti ja sitä kautta lasten ja nuorten tilanteen vakauttaminen sekä jo suunnitellut panostukset kuraattori- ja sosiaalipuolelle ovat tärkeä askel oikeaan suuntaan. Samalla kuitenkin eri toimijoiden yhteistoimintaa, viestintää ja matalan kynnyksen palveluja tulisi kehittää edelleen ja hakea rohkeasti uudenlaisia ratkaisuja nuorten ja lasten hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Tässä vaiheessa haluan kiittää kaupunginjohtaja Jukka Varosta siitä, että hän on tarttunut konkreettisesti toimeen osallistuvan budjetoinnin osalta, ja esittänyt määrärahaa nuorisovaltuustolle ilmastotekojen toteuttamiseen. Nuorten mukaan ottaminen konkreettiseen päätöksentekoon sekä osallistaminen myös talouden suunnitteluun on hyvä ja tärkeä pilotti, jonka toivon johtavan osallistuvan budjetoinnin laajempaankin käyttöönottoon kaupungissa.

Kaupungin luottamushenkilöinä ja työntekijöinä on meidän vastuullamme taata, että myös tulevaisuudessa Valkeakoski on paikka, joka kiiinnostaa ja kiinnittää yhä uusia ihmisiä.

Osallistuin viimeviikolla Leader-seminaariin ”Älykkäät maaseudut”, jossa käsiteltiin mm. kaupungistumisen trendejä ja sen vaikutuksia Pirkanmaalle. Lyhyesti tiivistettynä kaupungistuminen jatkuu, mutta muuttoliikettä tapahtuu nyt myös takaisinpäin – etenkin suurien kaupunkien ympäristöalueille.  Valkeakosken alueella muuttoliikennettä on tapahtunut voimakkaasti pientaloalueille, ja myös osavuotisten asukkaiden määrä on lisääntymään päin. Tampereen lähialueiden vetovoima toimii nimenomaan pientalovaltaisilla ja palvelurikkailla alueilla, joista on hyvät yhteydet ympäristökuntiin ja kaupunkeihin. Tämä antaa meille selkeitä suuntaviivoja siihen, miten kaupunkia kannattaa tulevaisuudessa kehittää, jotta voidaan varmistaa Valkeakosken kilpailukyky Tampereen lähialueiden kisassa.

Jotta voimme selvitä talouden ja tulevaisuuden haasteista, tarvitsee kaupunki uusia asukkaita, veronmaksajia ja taakan jakajia. Jos katsotaan kylmän taloudellisesti, niin Valkeakoski tarvitsee eritoten keskiluokkaisia, vakavaraisia ja työikäisiä ihmisiä. Nämä ihmiset eivät toiselta paikkakunnalta muuta keskustan kalliisiin kerrostaloihin, vaan etsivät usein luonnonläheistä asumista pientaloalueilla mutta palvelujen saavutettavissa. He arvostavat vakaata ympäristöä, hyviä lähivirkistysalueita, palveluja perheille sekä toimivia joukkoliikenteen ratkaisuja. He myös suurella todennäköisyydellä käyvät töissä Valkeakosken ulkopuolella tai ovat pien- tai mikroyrittäjiä.

Me tarvitsemme kaavoitusta, joka tukee tämän kaltaista asumista. Me tarvitsemme voimakasta panostusta tietoliikenneverkkoihin ja etätyömahdollisuuksiin. Meidän täytyy panostaa entistä enemmän omien lähivirkistys- ja viheralueidemme kehittämiseen ja lasten monipuolisiin ja monilajisiin harrastuksiin. Pien- ja mikroyrityksille on räätälöitävä palveluja ja toimintamahdollisuuksia. Ja on tehtävä uudistavaa, rakentavaa ja rohkeaa paikallispolitiikkaa.

Keskustan kehittäminen samalla on myös tärkeää – tiivis ja toimiva kaupunkikeskusta on meille kilpailuvaltti Tampereen lähikaupunkien keskinäisessä kilpailussa. Mutta miten ja millaiseksi me sitä uudistamme, sanelee pitkälti sen vetovoiman niin matkailun kuin muuttoliikenteenkin osalta. Vihreä, luonnonläheinen ja elävä keskusta on houkutteleva ja siitä tulee pitää kiinni. Asumisen tiivistämistä voidaan tehdä myös muulla tapaa, kuin kaikki lähirannat kaavoittamalla – etenkin kun on nähtävissä, että uusien asukkaiden houkutteluun ne eivät toimi. Sen sijaan asunnot nuorille ja opiskelijoille keskustassa tarjoavat houkuttelevan asumisratkaisun myös muualta tuleville opiskelijoille, ja mahdollistavat myös keskustan elävöitymisen.

Lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksiin ja osallistamiseen tulee panostaa entistä laaja-alaisemmin. Monilajisuus kannattaa ja kaupungista tulisi löytyä mahdollisuuksia urheilla myös muun kuin aerobickin tai jalkapallon parissa. Antamalla tilaa entistä laajemmalle skaalalle harrastusmahdollisuuksia e-urheilua unohtamatta me vähennämme riskiä syrjäytymiseen. Meillä kaupungissa toimii monia pieniä aktiivisia harrastajaporukoita, joiden toiminnan tukeminen ja parempi mahdollistaminen ei vaatisi kaupungilta suuria taloudellisia ponnistuksia. Tilojen käytön parempi suunnitteleminen, vuorotoiminnan kehittäminen ja avoin suhtautuminen monilajiseen harrastamiseen toisi entistä enemmän mahdollisuuksia lapsille ja nuorille valita ja löytää itselleen sopivia harrastusmahdollisuuksia.

Share This

Sivustomme käyttää evästeitä. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön sekä tietosuojakäytäntömme. Lisätietoja

The cookie settings on this website are set to "allow cookies" to give you the best browsing experience possible. If you continue to use this website without changing your cookie settings or you click "Accept" below then you are consenting to this.

Close